PEKKA SAURIN HARHAISKU

Ibrahim Shkupolli viilsi uudenvuodenaattona entisen naisystävänsä hengiltä pitkällä veitsellään, jolla hän oli uhkaillut naista jo vuosikausia. Shkupolli, 43, oli sairaalloisen omistushaluinen ja mustasukkainen naisesta, joka yritti saada hänet pois elämästään rikosilmoituksen ja lähestymiskiellon avulla. Todennäköisesti ensimmäisen murha muuttui uhkailusta todeksi hetken mielijohteesta. Todennäköisesti Shkupolli ymmärsi puukotuksen jälkeen menneensä väkivaltaisuudessaan liian pitkälle, marssi naisen työpaikalle kauppakeskus Selloon, ja ampui luvattomalla pistoolillaan kostoksi neljä työntekijää, joita Shkupolli myös oli uhkaillut ja sen päätteeksi itsensä.

 

"Todennäköisesti näin ei olisi käynyt, olisi vaikeampi toteuttaa tällaisia joukkomurhia, jos ei ole saatavilla puoliautomaattisia aseita," väittää Kauhajoki-lautakunta puheenjohtajana toiminut Pekka Sauri (Ylen radio ykkönen 19.2.2010). Kaksi päivää aikaisemmin Saurin vetämä lautakunta esitti täydellistä kieltoa "kaikille puoliautomaattisille aseille, joilla voidaan ampua nopeasti peräkkäisiä laukauksia".

Esitys tulkittiin pistoolikielloksi, vaikka muotoilu kattaa myös sadattuhannet haulikot ja kiväärit.   Tosin epäselvää on, ymmärsikö lautakunta mitä esitti. On ilmeistä, että sen jäsenistä vain poliisijäsen tunsi ampuma-aseita, muiden tiedot niistä ja niiden ominaisuuksista lienevät television rosvo- ja poliisisarjojen varassa.

Pekka Sauri (vihr.) ja kumppanit niputtivat kylmästi yhteen Jokelan, Kauhajoen ja Sellon joukkomurhat. Siitä, että tekijät ja heidän motiivinsa olivat aivan erilaiset, lautakunnan enemmistö ei piitannut. Kaikkein karkeinta on Myyrmannin pommi-iskun unohtaminen.

Hauleilla vuoratun pommin valmistanut ja sen Myyrmannin kauppakeskukseen v. 2002 kantanut nuorukainen oli iältään ja elämäntilanteeltaan lähes identtinen Jokelan ja Kauhajoen tappajien kanssa. Hänellä oli myös ollut koulussa aivan samanlaisia sosiaalisia ongelmia, kuin kahdella muulla nuorukaisella. Kolmikosta varsinkin Myyrmannin ja Jokelan tappajat ovat tekijäprofiililtaan niin samanlaisia, kuin se yleensä on mahdollista. Nämä kolme muodostavat selvästi yhden ryhmän rikoksia. Niitä yhdistää myös joukkomurhan pitkäaikainen suunnittelu.

Sellon tappaja on erilainen - ja tavanomaisempi. Mustasukkaisuus on tavallinen henkirikoksen syy tai käynnistäjä. Myös luvaton ase on tavanomaista.

Miten on mahdollista, että lautakunta sivuutti Myyrmannin, ja sen sijaan kytki Jokelan ja Kauhajoen koulupojat keski-ikäisen miehen mustasukkaisuus-amokiin? Jaottelu on mielivaltainen, suorastaan väkivaltainen. Tähän ei ole uskottavaa ja samalla kunniallista selitystä.

Saurin ja kumppanien temppu ei voi olla vahinko, se ei voi johtua tiedon puutteesta. Teko on tahallinen. Lautakunnalla on ollut tarve selittää joukkomurhat välineellä. Joukkomurhat tapahtuivat, koska tekijöillä oli puoliautomaattinen ampuma-ase, haluaa lautakunta väittää. Tähän väitteeseen ei Myyrmannin kotitekoinen pommi tietenkään istu, joten Myyrmanni sai häipyä unohduksiin. Myyrmanni on kuitenkin tärkeä, jos halutaan ehkäistä tällaisia tekoja ennalta. Pommi osoittaa, että tappaja löytää kyllä keinot, jos tappamisen halu on riittävän suuri. Ongelma on, miten päästä väliin, ennen kuin halu on liian suuri.

Jos lautakunnan tarkoitus oli väittää, kuten on tulkittu, heidän pitävän nimenomaan pistoolia erityisen vaarallisina, voimme olla kiitollisia siitä, että Jokelan ja Kauhajoen tappajien asetuntemus oli yhtä surkea kuin Saurin konklaavilla. Jos he olisivat tienneet paremmin, he olisivat saattaneet  valita huomattavasti tehokkaamman välineen. Haulikon. Se on lyhyellä etäisyydellä tehokkain ase ihmistä vastaan.

Saurin lautakunta teki sikäli työtä käskettyä, että isommatkin herrat ovat halunneet selittää joukkomurhat pistooleilla. Vielä Jokelan jälkeen viranomaiset puhuivat Suomen kahdesta joukkomurhasta, Myyrmannin ja Jokelan. Kauhajoen jälkeen viranomaiset puhuivat edelleen kahdesta joukkomurhasta. Myyrmannin aktiivisen unohtamisen aloitti ensimmäisessä Kauhajoki-tiedotustilaisuudessaan pääministeri Matti Vanhanen. Siitä tuli suorastaan Suomen virallinen linja: "Me puhumme vain Jokelasta ja Kauhajoesta". Näin voidaan painaa villaisella joukkomurhia edesauttaneet keskeiset syyt, kuten terveydenhuollon, erityisesti kouluterveydenhuollon voimavarojen kuristaminen.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilastoista vuosilta 2002 – 2009 ilmenee, että luvallisilla pistooleilla ja revolvereilla surmataan tavanomaisena vuonna keskimäärin 1,9 henkilöä. Henkirikoksia tehdään vuosittain välillä 120 - 140, joten luvalliset pistoolit eivät voi olla ongelman ydin. Ampuma-aseet eivät ole ylipäänsä ole keskeinen tekijä suomalaisessa henkirikollisuudessa. Pitkän aikavälin tilastojen mukaan noin joka kuudes tappo ja murha tehdään ampumalla ja näistä kaksi kolmesta luvattomilla aseilla.

Jos asiat voitaisiin ratkaista sellaisilla kielloilla, kuin mihin Saurin lautakunta uskoo, pitäisi kieltää  alkoholi. Suomalaisista tappajista - kuten myös uhreista - on ¾ juovuksissa, yleensä perusteellisesti. Viina on selvästi suomalaisen henkirikollisuuden tärkein yksittäinen tekijä ja käynnistäjä. Kieltolakiin ei kuitenkaan uskone kukaan.

Mikko Niskasaari

toimittaja