Arvoisat kansanedustajat,
Hallintovaliokunnan mietintö
HaVM 16/2010 vp yhdessä lakiesityksen
HE 106/2009 kanssa on erinomainen esimerkki ammattitaidon pettämisestä ja siitä mitä käy kun lakia valmistellaan ilman peruslainsäädännöltä vaadittuja lainsäätämisvelvoitteita. Näin käy kun lain valmistelun tai valiokunta kuulemisen yhteydessä ollaan liian ylpeitä ottamaan "alempien kansalaisten ja asiantuntijoiden" näkemyksiä huomioon.
Kuten ennustimme, ei jo alunperin valuvikaisen lakiesityksen korjaaminen onnistunut valiokuntatyöskentelyllä.
Mikäli tämä kansalaisten perusoikeuksia rikkova sekä selviä virheitä sisältävä lakiesitys etenee eduskunnassa, tarkoittaa se sitä että KYLLÄ tai JAA nappia painaneet edustajat eivät välttämättä tule pääsemään eduskuntavaaleissa seuraavalle kierrokselle.
Tästä pitävät huolta noin 670 000 SUOMALAISTA perheineen sekä lähipiiriin kuuluvine sukulaisineen. Huonoa lainsäädäntöä vastustavat myös ei aseita omistavat kansalaiset, joten teillä kansanedustajilla on SUURI vastuu asiassa.
Nyt varmasti joku teistä kokee tämän painostukseksi, mutta kannattaa myös miettiä sitä miksi TE siellä olette. Ettehän te ole siellä sen takia että voisitte puoluekurin takia toimia kansaa vastaan, varsinkin kun tässä kyseisessä asiassa esityksen hylkäämisen puolesta puhuvat seikat ovat äärimmäisen selkeät sekä painavat. Asia ei myöskään enää parane selittämällä tai päätä silittämällä. Laki on juuri niin hyvä kun on kirjoitettu ja nyt näin ei yksinkertaisesti ole.
Kehotan kansanedustajia muistelemaan myös asian tiimoilta antamiaan vastauksia sekä julkilausumia, jotka varmasti ovat hyvässä tallessa.
Seuraavaksi purettuna lyhyttä pika-analyysiani kyseisestä mietinnöstä (puhtaaksi kirjoituksineen aikaa meni noin yksi tunti). Tästä toki puuttuu vielä paljon, mutta niihin palaamme varmasti jatkossa.
"Edellä lausutun perusteella hallintovaliokunta tähdentää, että nuorten mahdollisuudet metsästysharrastukseen kyetään turvaamaan myös vastaisuudessa. Rinnakkaislupa on voimassa siihen saakka, kunnes tällaisen tällaisen luvan haltija täyttää 18 vuotta. Myös luola- ja loukkupyynnissä voidaan käyttää pitkää asetta käytännössä nykyiseen tapaan (pienoiskivääri, osa kivääreistä)."
- Eli alle 18 vuotiaan rinnakkaislupa päättyy automaattisesti luvanhaltijan täyttäessä 18 vuotta? Mitenkäs käy jos aseen omistaja ei haluakkaan luopua aseesta?
"Valiokunta puoltaa käsiaseiden saatavuuden rajoittamista muun muassa siten, että käsiaseluvan voi saada vasta 20-vuotias henkilö. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että nykyistä korkeampi 20-vuoden ikäraja koskee helposti kätkettäviä ampuma-aseita. Uusi ikäraja on asetettu siten, että siinä iässä opiskelu toisen asteen oppilaitoksessa on säännönmukaisesti päättynyt ja miehet ovat käyneet kutsunnoissa ja saattaneet jo suorittaa asevelvollisuuden. Tällöin luvanhakijasta on usein mahdollista saada enemmän tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa henkilön sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Ikärajan nostamiselle 20-vuoteen - ja täysi-ikäisten henkilöiden asettamiseen keskenään erilaiseen asemaan - on käsiaseiden osalta perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Myös puolustusvaliokunta pitää vastaavin syin perusteltuna käsiaselupien ikärajan nostamista. "
- Kyseisessä kohdassa ei huomioida millään tavalla asealalla työskenteleviä täysi ikäisiä, mutta alle 20 vuotiaita kansalaisia, joiden oikeudet mm. ammatin harjoittamiseen on turvattu perustuslailla. Mitä tekemistä on sillä onko "opiskelu toisen asteen oppilaitoksessa säännönmukaisesti päättynyt"? Eikö se myös ole perustus- ja yhdenvertaisuuslain 6 §:n vastaista? Huomioitavaa on myös se että alle 20 vuotias täysi-ikäinen ei täten myöskään voi toimia ampuma-asekouluttajana.
"Samalla puolustusvaliokunta katsoo ikäsääntelyn olevan ongelmallinen niille henkilöille, jotka harrastavat ampumaurheilua ja kuuluvat Suomen ampumaurheiluliiton maajoukkue- ja valmennusryhmiin. Puolustusvaliokunta esittääkin lausunnossaan, että aktiivista kilpa-ammuntaa harrastavalle alle 20-vuotiaalle urheilijalle voidaan antaa jatkossa poikkeuslupana tai erivapautena rinnakkaislupa käsiaseeseen nykyisen käytännön mukaisesti. Hallintovaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin ilmenevällä tavalla, että erityisen painavasta syystä voidaan käsiaseeseen antaa rinnakkaislupa täysi-ikäiselle alle 20 vuotiaalle henkilölle eli 18-vuotta täyttäneelle. Tällaisella syyllä tarkoitetaan lähinnä Suomen ampumaurheiluliiton kilpa-ammunnan kansallisiin maajoukkue- ja valmennusryhmiin kuulumista. Alle 18-vuotiaiden ja muiden 18 vuotta täyttäneiden, alle 20 vuotiaiden, kilpa-ammunta ja sen harjoittelu voidaan järjestää valvottuna käyttönä."
- Oheinen kohta on perustuslain (6 §) sekä yhdenvertaisuuslain (6 §, jne), sekä myös EU:n perusoikeuskirjan vastainen. SAL julkisen tuen saajana ei ole tässä suhteessa missään perustuslaillisessa erityisasemassa?
"Tässä yhteydessä on syytä todeta, ettei satunnainen niin sanottu soramonttuammuskelu ole nykyisinkään lain tarkoittamaa ampumaurheilua tai -harrastusta. Asianmukaisen paikan lisäksi on hallussapitoluvan kannalta olennainen kysymys on, että harrastetaan aktiivisesti tiettyä hyväksyttyjen sääntöjen mukaista urheiluammuntalajia tai -muotoa. Harrastaminen ei edellytä kilpailemista."
- Omalla maallaan sijaitsevalla soramontulla voi nykyisen lain puitteissa harrastaa ammuntaa. Väittämä ei perustu muutenkaan tosiasioihin, eli mitä haittaa on siitä, jos haluaa harrastaa ammuntaa soramontulla (moni ampumarata muuten ON juuri soramontussa). Harrastuksen määritteleminen sillä että jollain lajilla on hyväksyttävät säännöt on toisaalta hyvä, sillä sääntöjen laatijaa ei ole määritelty. Tämän johdosta harrastajat voivat keksiä lajin ja sääntönsä myös itse, ilman että lajien pitää olla SAL:in tai RES:in virallisessa ohjelmassa. (ks. ilma-aseharrastajat) ja näinhän tämä myös käytännössä menee.
"Valiokunta pitää merkittävänä uudistuksena ampuma-asekouluttajajärjestelmän luomista. Säädettävän lain nojalla yhdistyslain 4 §:n tarkoittaman ampumayhdistyksen jäsen voidaan laissa säädettävin edellytyksin hyväksyä vastaisuudessa ampuma-asekouluttajaksi.Valiokunnan käsityksen mukaan esimerkiksi kunnissa, joissa ei ole ampumaseuraa, metsästysseuran on luontevaa hakea myös ampumaseuralupaa. Osa metsästysseuroista on jo nykyään myös ampumaseuroja. Hyväksymisen edellytyksenä on poliisihallituksen asettamien vaatimusten mukaisen koulutuksen suorittaminen. Ampuma-asekouluttajan harrastustodistuksille on tarkoitus antaa julkinen luotettavuus. Valiokunta ehdottaa, että vastuu koulutuksen järjestämisestä ja ampuma-asekouluttajaksi hyväksyminen säädetään hyväksymistä haettavan henkilön kotipaikan poliisilaitoksen poliisipäällikön tai muun tehtävään määrätyn päällystöön kuuluvan poliisimiehen tehtäväksi. Valiokunta ei pidä perusteltuna tehtävän kuulumista keskushallinnon tasolle, Poliisihallitukselle. Valiokunta katsoo, että ampuma-asekouluttajakoulutuksen tulee olla poliisin maksutonta viranomaistoimintaa."
- Kyseinen kohta pakottaa myös käytännössä monet metsästysseurat hakemaan ampumaseuralupaa, ilman että tämän kustannusvelvoitteista on säädetty erikseen. Moniko seura on tähän oikeasti valmis? Kuka vastaa ja hyväksyy ampuma-asekouluttajan koulutuksen? Mitkä ovat poliisihallituksen asettamat vaatimukset koulutuksen suorittamiselle? Saako ampuma-asekouluttaja viranomaisoikeudet sekä suojan, kirjoittaessaan julkisesti luotettavia todistuksia ja vaikuttaako tämä miten kyseisen henkilön omaan luvanhakuprosessiin? Miten ampuma-asekouluttaja pystyy jatkossa tarkistamaan todistuksen saajan taustat? Voisinko ampuma-asekouluttajana myös tarkastaa kaikkien kansanedustajien taustat lääke- ja potilastietoineen, ilman että kukaan valvoo mihin tarkoitukseen tiedonsaantioikeuttani käytetään? Suostuuko jo nyt ylityöllistetty poliisilaitoksen poliisipäällikkö (tai muu määrätty henkilö) hyväksymään kouluttajan sekä järjestämään myös varsinaisen koulutuksen, kun määrärahoja on ennestään leikattu?
Metsästäjä puolelle herätystä: ottakaapa selvää moniko jäsenseuroistanne on myös edellä tarkoitettu ampumaseura ja mitä vaatimuksia on sille että seurastanne tulisi myös ampumaseura? "Käsiaseen luvanhaltijan on viiden vuoden välein esitettävä ampuma-asekouluttajan antama todistus ampumaurheilun ja -harrastuksen aktiivisesta harrastamisesta. Valiokunta katsoo, että viiden vuoden välein ampumaharrastuksen osoittamiseksi riittää keskimäärin neljännesvuosittain tapahtuva harrastaminen määräajan päättymistä edeltävän 12 kuukauden aikana."
- Eli toistaiseksi voimassa olevista luvista tulee määräaikaisia, uhkauksella luvan menettämisestä (ks. mm. perustuslaillinen omaisuudensuoja), mutta kuitenkaan luvan menettämis seuraamuksissa ei lue mitään siitä jos harrastustodistus ei jostain syystä miellytäkään luvanmyöntäjää? Mitenkäs sitten jos ajattelen vaikka omakohtaisesti, jos itse olen oman seurani ampuma-asekouluttaja, kuka kirjoittaa todistuksen minulle itselleni? Entäs jos haluan pitää vaikka vuoden parin tauon harrastuksessani? Kelpaako selitykseksi että "ei kiinnosta juuri nyt" vai miten asia voidaan hyväksytysti sekä luotettavasti osoittaa?
"Hallituksen esityksen lähtökohtana on luvan saamiseksi käsiaseelle vähintään kahden vuoden ampumaurheilun aktiivinen harrastaminen. Tässä suhteessa valiokunta ehdottaa eräitä poikkeuksia. Poliisimieheltä, rajavartiomieheltä, sotilaalta tai muulta virkamieheltä, joka kantaa työssään palvelusasetta, ei edellytetä kahden vuoden harrastuneisuutta, vaan riittävää on esittää harrastuksesta luotettava selvitys. Aseellisen varusmiespalveluksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen osalta valiokunta ehdottaa puolestaan, että puolet palvelusajasta luetaan henkilön hyväksi kahden vuoden harrastusaikaa laskettaessa. Myös ilma-aseella, kun kyseessä on käsiase, tapahtuva harrastaminen tulee laskea hakijan hyväksi."
- Oletan että kaikilla oikeata asetta haluavilla on joskus ollut ilma-ase (jonka hankkimista, omistamista tai sillä harrastamista ei ole tarvinnut todentaa), jotta saa ihan oikean pyssyn? Kiinalaisia ilmapistooleja saa 9,90 halpaliikkeistä, muovikuula pyssyt maksavat 1e. Näin ollen ilma-aseella soramontulla räiskiminen tulee laskea hakijan hyväksi, jookos. Jälleen hieno esimerkki siitä että ammattitaidon puute johtaa tilanteeseen jossa "älli puuttuu".
"Laittomat ampuma-asemarkkinat muodostuvatkin saadun selvityksen perusteella pääosin kotoperäisistä, Suomessa asuntomurtojen yhteydessä anastetuista, ampuma-aseista."
- Mistähän tuo saatu selvitys on peräisin, sillä sellaista ei käsittääkseni ole eriteltynä asuntomurtojen yhteydessä anastettujen aseiden osalta. Poliisihallituksen edustajan (Teuvo Tiilikainen/POHA) kertoman mukaan "Tilastoissa esiintyvät luvut eivät ole täysin totuudenmukaisia, mikä johtuu lähinnä kirjavista syöttökäytännöistä eri poliisilaitoksissa.". Varastettujen ja kadonneiden ampuma-aseiden ero PATJA:n ja Aserekisterin mukaan on noin 24 153 asetta, joita ei siis ole aserekisterissä?
"Valiokunta toteaa, että ampuma-aselainsäädännön valmistelu kuuluu sisäasiainministeriölle. Valtioneuvosto on lisäksi asettanut valmistelutyölle omat linjauksensa. Harrastajajärjestöjä ja muita intressitahoja on saadun selvityksen perusteella periaatteessa kuultu normaalin säädösprosessin mukaisesti."
- "periaatteessa kuultu normaalin säädösprosessin mukaisesti", ei liene tarkoita samaa kuin kuultu normaalin säädösprosessin mukaisesti? Samoin valiokunnan tekemän mietinnön sisällön harkittu vuoto Helsingin sanomille ennen sen julkistamista ei edesauta kansalaisluottamuksen palauttamista lainsäädäntöprosessin toimivuuteen (ks. liite hs06102010). Esitetty kertoo myös sen reaalitodellisen asian lainsäädäntöprosessin todellisesta kulusta.
"Hallintovaliokunta ottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ja ehdottaa 45 §:n 1 momentin alkuosan hyväksymistä näin kuuluvana: "Hankkimislupa voidaan antaa sellaiselle 18 vuotta täyttäneelle henkilölle, jota terveydentilansa ja käyttäytymisensä perusteella on pidettävä sopivana pitämään hallussaan ampuma-aseita ja aseenosia. Lupaviranomaisella on oikeus saada hakijasta lääketieteellinen arvio, kun saatujen tietojen tai haastattelun perusteella lupaviranomaisella on syytä epäillä luvanhakijan henkilökohtaista sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Lupaviranomaisella on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä saada lääketieteellisessä arviossa luvanhakijasta sellaiset terveystiedot, jotka ovat välttämättömiä lupaviranomaisen arvioidessa hakijan sopivuutta ampuma-aseen hallussapitoon"."
- Kuka valvoo sitä että poliisi käyttää tietoja oikein tai ylipäätänsä asian sisällön merkitys potilasturvallisuudelle sekä luottamus suhteessa asian laatuun? EOA:n mukaan eräässä tapauksessa "haastattelussa mielipiteeksi kirjattu ei ole sananvalinnaltaan erityisen onnistunut esille ottamanne ilmaisun "melkoinen välimerkkiin sekaantuja" osalta viranomaisen asiakirjoissa käytettävän kielen asiallisuusvaatimusta ajatellen.", liittyen aselupahaastatteluun. Käytännössä tuo johtaisi eräillä lupa-alueilla tahalliseen kiusantekoon, josta on jo nyt paljon esimerkkejä (mm. Turku, josta liitteenä esimerkki).
"Hallintovaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen huomautuksen johdosta hallituksen esitykseen sisältyvän 45 §:n 1 momentin loppuosan hyväksymistä näin kuuluvana: "Asevelvollisen on esitettävä selvitys suoritetusta varusmies- tai siviilipalveluksesta. Jos palvelusta ei ole suoritettu, asevelvollisen on esitettävä määräys aloittaa palvelus taikka päätös palveluksesta vapauttamisesta, palvelusajankohdan siirrosta tai palveluksen keskeyttämisestä syineen. Hankkimislupa pistoolia, pienoispistoolia, revolveria tai pienoisrevolveria taikka niiden osaa varten voidaan antaa vain 20 vuotta täyttäneelle henkilölle. Hankkimislupa ampumaurheilussa ja -harrastuksessa käytettävää 6 §:n 2 momentin 4-7 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta varten voidaan antaa luonnolliselle henkilölle vain, jos tämä esittää yhdistyslain (503/1989 ) 4 §:ssä tarkoitetun luvan saaneen (poist.) yhdistyksen ampuma-asekouluttajan antaman todistuksen harrastuksestaan, jonka on oltava jatkunut aktiivisesti vähintään kaksi vuotta."
- Kyseinen velvoite asettaa luvanhakijat epätasa-arvoiseen asemaan lupaharkintaa tehdessä. Toiselle hakijalle riittää selvitys suoritetusta palveluksesta kun taas toisen pitää esittää selvitys syineen ja käytännössä myös pystyä perustelemaan esitetyt syyt. Onko esimerkiksi varusmiespalveluksesta vapauttaminen tai keskeyttäminen "erityisen tuomittava teko", niin että lupaa hakevaa tulisi rangaista takautuvasti myös myöhemmin elämässään? vrt. rikosoikeudellinen tuomion kärsiminen ja rangaistusprosessi. Lisäksi hieman ihmettelen yhdenvertaisuus näkökulmasta sitä seikka että esimerkiksi aseista aiemmin kieltäytyneen osalta esitetty on myös perustuslain 6 § sekä yhdenvertaisuuslain 6 § vastainen. Esimerkiksi myös aseistakieltäytyjällä on perustuslaillinen oikeus muuttaa mielipidettään ja käänteisesti myös aseharrastajasta voi tulla aseistakieltäytyjä, kyseessähän on ihmisen omaan vapaaseen tahtoon liittyvä asia. Vastaavasti vaatimus siitä että täysi-ikäisen hakijan tulisi olla 20v käsiaseluvan saamiseksi on myös edellä mainitun vastaista. Lisäksi tulee jo yllä esitetty perustuslain turvaama ammatin sekä työn harjoittamisen perustuslaillinen turva, josta on mainittu myös EU:n perusoikeuskirjassa.
"Hallintovaliokunta tähdentää, että ampuma-asekouluttaja antaa todistuksen henkilön aktiivisesta harrastuksesta myös toisen ampumaseuran jäsenelle tai ampumaseuraan kuulumattomalle henkilölle."
- Edellä esitetty velvoittaa käytännössä ampuma-asekouluttajan antamaan todistuksen henkilön aktiivisesta harrastuksesta ennestään tuntemattomalle toisen ampumaseuran jäsenelle tai ampumaseuraan kuulumattomalle henkilölle? Vähintään asian luotettavuus kärsii tässä tapauksessa? Eli periaatteessa yksi ampuma-asekouluttaja voi kirjoittaa todistuksen 670 000 harrastajalle, jolloin enää muuta ei tarvita (sillähän siitäkin päästiin).
"45 c §. Soveltuvuustesti.. (tekstiä poistettu)"
- Edelleenkään testin yksityiskohtaisesta tai tarkemmasta sisällöstä ei ole edes ehdotuksia?
"45 d §. Ampuma-asekouluttajaksi hyväksyminen....(tekstiä poistettu)Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momentissa, että ampuma-asekouluttajaksi hyväksyy kouluttajaksi haettavan henkilön kotikunnan poliisilaitoksen poliisipäällikkö tai muu tehtävään määrätty päällystöön kuuluva poliisimies. Tällainen tehtävä ei kuulu valiokunnan mielestä poliisin keskushallintoon, Poliisihallitukselle. Valiokunta tähdentää muutoinkin päällystön vastuuta ammattitaitoisesta lupahallintoasioiden käsittelemisestä. Lisäksi valiokunta ehdottaa muutoksen johdosta 4 momentin poistamista tarpeettomana.Valiokunta katsoo, että ampuma-asekouluttajakoulutus on luonteeltaan maksutonta viranomaistoimintaa."
- Todellisuudessa poliisin käytettävissä olevia resursseja on jo nyt vähennetty ja en oikein usko että kovin moni poliisipäällikkö tai poliisilaitoksen päällystöön kuuluva poliisimies järjestää ilmaiseksi ampuma-asekouluttajakoulutusta, jota tässä ilmeisesti vaaditaan?
"Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon huomioon ottamiseksi 97 a §:n 2 momentin hyväksymistä näin kuuluvana: "Sotilasviranomainen saa antaa asevelvollisuusrekisteristä poliisille asevelvollisen käyttäytymistä koskevan tiedon myös oma-aloitteisesti, jos sotilasviranomaisella on perusteltua syytä katsoa asevelvollisen olevan käyttäytymisensä perusteella sopimaton pitämään hallussa ampuma-asetta, aseen osaa, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia. Ilmoituksen tulee sisältää sopimattomuutta koskeva kannanotto perusteluineen. Poliisin on hävitettävä sotilasviranomaisen oma-aloitteisesti luovuttama tieto välittömästi, jos tietoa ei käytetä ampuma-aselaissa tarkoitetun luvan tai hyväksynnän peruuttamista koskevaan harkintaan."
- Mitenkäs menetellään seuraavassa tapauksessa: Varusmiespalvelusta suorittava henkilö omaa jotain sellaista taustaa jonka johdosta sotilasviranomainen katsoo asevelvollisen sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-asetta (jne.) ja ilmoittaa tästä poliisille. Ilmoituksen sisällöstä ilmenee "sopimattomuutta koskeva kannanotto perusteluineen", joten se sisältää myös henkilökohtaisia tietoja. Kyseinen henkilö ei ole hakenut tai edes ilmoittanut hakevansa ampuma-aseen hankkimislupaa, mutta joutuu kuitenkin näin poliisin erityiseksi "silmätikuksi" heti siviiliin päästyään? Eli periaatteessa kuka tahansa sotilasviranomainen voi niin halutessaan antaa lausunnon ampuma-aseen sopimattomuudesta, ilman että aselupaa on haettu tai aikomus hakea. Tässä mielestäni rikotaan tietosuojalakia ym. Lisäksi en ole aivan varma mitä laki sanoo siitä mitkä säännökset koskevat sotilasviranomaisen vastuuta sekä velvollisuuksia, jotka saattavat vaikuttaa asiasta mahdollisesti tehtävään valitukseen tai siihen kenelle asiasta tulisi tehdä ensisijainen valitus?
Tässä on vain murto-osa niistä esitykseen liittyvistä todellisista ongelmista. Lisää tulee varmasti myöhemmin (eli postilta ja yhteydenotolta ette pysty enää välttymään, pandoran lipas on avattu).
Kannattaa tutustua myös seuraaviin sivustoihin erityisellä huolella:
http://www.aselaki.info/materiaalit/Sihry_viesti_HaVmietinto_vs_ilma-aseet_07102010.txthttp://www.peruss.fi/ajankohtaista/?issue=619http://www.nra.fi/ÄÄNESTÄ EI HE 106:LLEEduskuntavaalit 2011 ovat tulossa!
Kysymys kansanedustajalle:
1) Aiotteko äänestää he106/2009 puolesta (perustele vastauksesi)?
Terveisin,Marko Tammelin
Rekyyli-lehti
Tarkkaile mitä nappia edustajasi Arkadianmäellä painaa!