Huonoa lainsäädäntöä ei arvostella turhaan.
Vasta hyväksytty laki ampuma-aselain muuttamisesta pitää useiden epäkohtien lisäksi sisällään muitakin virheitä. Lakitekstin viitetiedoissa nimittäin viitataan hallituksen esitykseen HE 106/2010, joka aselain sijaan käsitteleekin hallituksen esitystä eduskunnalle Kiinan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Oikea olisi ollut HE 106/2009, mutta nyt lakitekstiin sekä säädöskokoelmaan on hyväksytty ja vahvistettu HE 106/2010.
Miten tälläinen virhe on päässyt muun muassa läpi Oikeuskanslerin tarkastuksesta, joka jo ennen lain vahvistamista kritisoi tulevaa aselakia?
http://www.aselaki.info/materiaalit/1724_1.2010_stilisoitu.pdf
Viitteet:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110124
http://www.edilex.fi/virallistieto/saadoskokoelma/20110124.pdf
http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+106/2010
Sama virhe toistuu myös seuraavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110125
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110126
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110127
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110128
tiistai 15. maaliskuuta 2011
maanantai 7. maaliskuuta 2011
Uuden aselain epäkohdat - osa 1, starttipistooli kysymys
Uuteen 13.6.2011 voimaan tulevaan aselakiin on jäänyt huomattava määrä kysymyksiä herättäviä epäkohtia.
Yksi näistä on niin sanottu starttipistooli kysymys.
Sisäasiainministeriön 10.2.2011 julkaiseman tiedotteen mukaan Ampuma-aseiden määritelmää laajennettiin uudistuksessa kattamaan myös esineet, jotka ovat helposti muunnettavissa ampuma-aseiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi osa starttipistooleista. Luvanvaraisiksi osiksi tulevat jatkossa myös aseen rungot, sulkulaitteen osat sekä äänenvaimentimet.
Samasta asiasta on kerrottu myös Poliisi-lehden numerossa 3/2010, jossa Sisäasiainministeriön viestintäyksikön tiedottaja Jussi Toivanen toteaa saman kuin nyt edellä mainitussa tiedotteessa.
Koska eräiden starttipistooleiden osalta on asiassa huomattavaa epäselvyyttä, päätimme kysyä lakia valmistelleelta projektipäällikkö Mika Lehtoselta seuraavaa.
Näihin kysymyksiin emme saaneet Mika Lehtoselta suoraa vastausta, mutta vasta kun laittelimme asiasta postia muutamalle kansanedustajalle, mukaan lukien Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Ravi, alkoi vastauksia vihdoin löytymään.
Pekka Ravin (kok.) lakia valmistelevalta taholta saama vastaus esittämiimme kysymyksiin:
Ensimmäisenä vastauksessa kiinnittää huomiota lakia valmistelevan tahon maininta "Starttipistooleita ei siis olla sisällyttämässä asetyyppinä ampuma-aselain soveltamisalaan", kun kuitenkin Sisäasiainministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan asiasta todetaan seuraavaa: "Ampuma-aseiden määritelmää laajennettiin uudistuksessa kattamaan myös esineet, jotka ovat helposti muunnettavissa ampuma-aseiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi osa starttipistooleista. Luvanvaraisiksi osiksi tulevat jatkossa myös aseen rungot, sulkulaitteen osat sekä äänenvaimentimet."
Asia on siinäkin mielessä vähintään erikoinen, kun uuden, tulevan aselain mukaan ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.
Miksi Sisäasiainministeriö sitten erityisesti tiedottaa asiasta toisin kuin lainvalmistelija kertoo? - On todella erikoista että samaan aikaan tiedoitetaan "Ampuma-aseiden määritelmää laajennettiin..." kun kuitenkaan lainvalmistelijan mielestä näin ei ole?
Kysymyksen 2) vastauksen mukaan voisi lakia valmistelevan tahon mielestä saada poliisilta tulkinta-apua siihen, onko joku tietty starttipistooli ampuma-ase. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä että useamman poliisin pitäisi saada tähän koulutus. Koska asialla on myös luonnollisesti oikeudellista merkitystä, pitäisi tulkinnan olla selkeä ja tarkkarajainen.
Mitenköhän tämä sitten käytännössä onnistuu, jos edes lakia valmistellut taho ei ole osannut tätä tämän tarkemmin selvittämään, vaan on tyytynyt vastauksessaan toteamaan että "viime kädessä ampuma-aseen määrittely tapahtuu käräjäoikeudessa syyteasian käsittelyn yhteydessä", sekä tyytyy myös toteamaan että "Tuomioistuimissa on asian sitä edellyttäessä tähänkin asti arvioitu, onko joku esine ampuma-ase vai ei?"
Juuri tähänhän Valtioneuvoston Oikeuskanslerikin kiinnitti 11.2.2011 ennen lainvahvistamista huomiota:
"Eduskunta käyttää sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa pääasiallisesti hallituksen esityksiin sisältyvien lakiehdotusten pohjalta siten kuin perustuslaista ja eduskunnan työjärjestyksestä lähemmin ilmenee. Säädösvalmistelusta riippuu, millaiseksi lakiehdotusten käsittely muodostuu eduskunnassa. Eduskuntakäsittelyn aikana lakiehdotuksiin voidaan syystä tai toisesta tehdä ja tehdään muutoksia. Puuteiden korjaaminen enemmälti ei kuitenkaan oikein hyvin sovellu eduskunnan tehtäviin, jos korjaaminen edellyttää lainvalmistelun kaltaista toimintaa. Vaarana on, että eduskunnan hyväksymään lakiin saattaa korjaamisesta huolimatta puutteellisesta lainvalmistelusta johtuen jäädä aukollisia ja tulkintaa vaativia seikkoja, joita lakia soveltavat viranomaiset ja viime kädessä tuomioistuimet joutuvat ratkaisemaan. Tuomioistuimen joutumista jatkamaan lainsäätäjän työtä tulisi välttää."
Oikeuskansleri totesi myös että:
"Ottaen huomioon, mitä olette kirjoituksissa esittänyt ja mitä asian käsittelystä on edellä esitetty, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että eduskunnan säätämien lainmuutosten soveltamisen yhteydessä voi syntyä tulkinnallisia tilanteita."
Missä siis ollaan menossa jos lakia valmistelevan tahon mukaan jo tässä yhdessä asiassa tarvitaan hakea tulkintaa oikeusaste käsittelyllä ja Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan tuomioistuimien joutumista jatkamaan lainsäätäjän työtä tulisi välttää?
Onko uuden aselain perimmäisenä tarkoituksena se että päätökset täytyy tästä lähtien hakea aina pääsääntöisesti käräjäoikeudesta, tai että tuomioistuimien tulee arvioida jonkun olemassa olevan, aiemmin lupavapaan esineen toiminnallista funktiota lupaa vaativana ampuma-aseena?
Päällimmäisenä, eikä vähäisempänä kysymyksenä, mitä asialle tekevät istuvat kansanedustajamme, sekä aselakihankkeen alulle pannut hallitus?
SM Tiedoite 10.2.2011 - Ampuma-aselain muutokset voimaan kesäkuussa:
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/68241FFB6247A841C225783300400764
Poliisi-lehti 3/2010 (asiasta sivulla 14):
http://www.poliisi.fi/flashlehti3-10/index.html
Laki ampuma-aselain muuttamisesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110124
Yksi näistä on niin sanottu starttipistooli kysymys.
Sisäasiainministeriön 10.2.2011 julkaiseman tiedotteen mukaan Ampuma-aseiden määritelmää laajennettiin uudistuksessa kattamaan myös esineet, jotka ovat helposti muunnettavissa ampuma-aseiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi osa starttipistooleista. Luvanvaraisiksi osiksi tulevat jatkossa myös aseen rungot, sulkulaitteen osat sekä äänenvaimentimet.
Samasta asiasta on kerrottu myös Poliisi-lehden numerossa 3/2010, jossa Sisäasiainministeriön viestintäyksikön tiedottaja Jussi Toivanen toteaa saman kuin nyt edellä mainitussa tiedotteessa.
Koska eräiden starttipistooleiden osalta on asiassa huomattavaa epäselvyyttä, päätimme kysyä lakia valmistelleelta projektipäällikkö Mika Lehtoselta seuraavaa.
1) Mitkä starttipistoolit muuttuvat kategorisesti ampuma-aseiksi?
2) Kuka tai mikä määrittelee sen että joku tietty starttipistooli on ampuma-ase?
3) Saako tämänlaiselle ampuma-aseeksi muuttuvalle starttipistoolille luvan, ja mihin käyttötarkoitukseen lupa haetaan?
Koska rikosoikeudellinen laillisuusperiaate edellyttää myös rikostunnusmerkistön täsmällisyyttä ja ennakoitavuutta. Rikoslain 3 luvun 1 §:n perusteella rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Kun ampuma-aselain sisältö ei esimerkiksi eräiden starttipistoolien osalta ole yksiselitteinen ja tarkkarajainen, menettelyn rangaistavuutta ja rikosvastuuta ei voida tässä epäselvässä tilanteessa perustaa laajentavaan laintulkintaan tai analogiapäättelyyn.
4) Jos oletetaan että tällä hetkellä kyseisenlaisen starttipistoolin omistava henkilö ei saa tietoa siitä että aiemmin lupaa vaatimaton esine muutetaan lainsäädännöllisin keinoin lupaa vaativaksi, voidaanko häntä syyttää ampuma-ase rikkomuksesta tai ampuma-ase rikoksesta?
Näihin kysymyksiin emme saaneet Mika Lehtoselta suoraa vastausta, mutta vasta kun laittelimme asiasta postia muutamalle kansanedustajalle, mukaan lukien Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Ravi, alkoi vastauksia vihdoin löytymään.
Pekka Ravin (kok.) lakia valmistelevalta taholta saama vastaus esittämiimme kysymyksiin:
"Perusvastaus on, että muutos perustuu EU:n asedirektiiviin, jonka määritelmä seuraava:
For the purposes of this Directive, an object shall be considered as capable of being converted to expel a shot, bullet or projectile by the action of a combustible propellant if:— it has the appearance of a firearm, and— as a result of its construction or the material fromwhich it is made, it can be so converted.’;
Direktiivin resitaalissa on todettu perusteina seuraavaa:
(4) Police intelligence evidence shows an increase in the use of converted weapons within the Community. It is therefore essential to ensure that such convertible weapons are brought within the definition of a firearm for the purposes of Directive 91/477/EEC.
Starttipistooleita ei siis olla sisällyttämässä asetyyppinä ampuma-aselain soveltamisalaan. Vain sellaiset esineet, jotka ovat helposti muunnettavissa ampuma-aseiksi, kuuluvat jatkossa ampuma-aselain soveltamisalaan. Ote ampuma-aselain uudesta 2 §:stä (124/2011): "Ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja -taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi."
Vastaukset kysymyksiin:
1) Vain ja kaikki sellaiset esineet, jotka täyttävät uuden 2 §:n määritelmän.
Huomattava on, että jo voimassaolevan lain mukaan kaasuaseet ovat luvanvaraisia. Jos "starttipistoolilla" voi ampua kaasupatruunaa, on se jo voimassaolevan lain mukaan luvanvarainen ampuma-ase. Ampuma-aselain 6 § 9 kohdan mukaan kaasuaseella ampuma-asetta, jossa käytetään kaasupatruunaa ja jolla ei voida ampua muita patruunoita. Paukkupatruuna ei ole ampuma-aselaissa tarkoitettu patruuna.
2) Lain täytäntäntöönpanon yhteydessä tästä pyritään antamaan ohjeistusta. Lisäksi poliisilta voi saada tulkinta-apua. Viime kädessä ampuma-aseen määrittely tapahtuu käräjäoikeudessa syyteasian käsittelyn yhteydessä. Tuomioistuimissa on asian sitä edellyttäessä tähänkin asti arvioitu, onko joku esine ampuma-ase vai ei.
3) Ampuma-aseeseen voi saada luvan laissa mainittuun hyväksyttävään käyttötarkoitukseen, jos luvanhakija osoittaa perusteen olemassaolon. Lupaa haetaan siihen tarkoitukseen, johon asetta käytetään. Tässä on mahdotonta ennakoida elävän elämän eteen tuomia tilanteita. Kuitenkin sellaiset käyttötarkoitukset, jotka edellyttävät ns. kovilla ampumista, eivät tulle kyseeseen. Esineethän eivät ole ampumakelpoisia, joten ne eivät sovellu ampuma-aselain 44 §:ssä tarkoitetulla tavoin hyvin tällaiseen käyttötarkoitukseen.
4) Rikoksen tunnusmerkistötekijöihin kuuluvat myös subjektiiviset tunnusmerkistötekijät. Rangaistavuus edellyttää tahallisuutta taikka säädetynasteista tuottamusta silloin, kuin tällaisesta tuottamuksellisuudesta tapahtunut teko on säädetty"
Ensimmäisenä vastauksessa kiinnittää huomiota lakia valmistelevan tahon maininta "Starttipistooleita ei siis olla sisällyttämässä asetyyppinä ampuma-aselain soveltamisalaan", kun kuitenkin Sisäasiainministeriön julkaiseman tiedotteen mukaan asiasta todetaan seuraavaa: "Ampuma-aseiden määritelmää laajennettiin uudistuksessa kattamaan myös esineet, jotka ovat helposti muunnettavissa ampuma-aseiksi. Tällaisia ovat esimerkiksi osa starttipistooleista. Luvanvaraisiksi osiksi tulevat jatkossa myös aseen rungot, sulkulaitteen osat sekä äänenvaimentimet."
Asia on siinäkin mielessä vähintään erikoinen, kun uuden, tulevan aselain mukaan ampuma-aseeksi katsotaan myös sellainen esine, joka muistuttaa ampuma-asetta ja joka rakenteensa tai valmistusmateriaalinsa puolesta on ilman erityistietoja ja taitoja muunnettavissa toimivaksi ampuma-aseeksi.
Miksi Sisäasiainministeriö sitten erityisesti tiedottaa asiasta toisin kuin lainvalmistelija kertoo? - On todella erikoista että samaan aikaan tiedoitetaan "Ampuma-aseiden määritelmää laajennettiin..." kun kuitenkaan lainvalmistelijan mielestä näin ei ole?
Kysymyksen 2) vastauksen mukaan voisi lakia valmistelevan tahon mielestä saada poliisilta tulkinta-apua siihen, onko joku tietty starttipistooli ampuma-ase. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä että useamman poliisin pitäisi saada tähän koulutus. Koska asialla on myös luonnollisesti oikeudellista merkitystä, pitäisi tulkinnan olla selkeä ja tarkkarajainen.
Mitenköhän tämä sitten käytännössä onnistuu, jos edes lakia valmistellut taho ei ole osannut tätä tämän tarkemmin selvittämään, vaan on tyytynyt vastauksessaan toteamaan että "viime kädessä ampuma-aseen määrittely tapahtuu käräjäoikeudessa syyteasian käsittelyn yhteydessä", sekä tyytyy myös toteamaan että "Tuomioistuimissa on asian sitä edellyttäessä tähänkin asti arvioitu, onko joku esine ampuma-ase vai ei?"
Juuri tähänhän Valtioneuvoston Oikeuskanslerikin kiinnitti 11.2.2011 ennen lainvahvistamista huomiota:
"Eduskunta käyttää sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa pääasiallisesti hallituksen esityksiin sisältyvien lakiehdotusten pohjalta siten kuin perustuslaista ja eduskunnan työjärjestyksestä lähemmin ilmenee. Säädösvalmistelusta riippuu, millaiseksi lakiehdotusten käsittely muodostuu eduskunnassa. Eduskuntakäsittelyn aikana lakiehdotuksiin voidaan syystä tai toisesta tehdä ja tehdään muutoksia. Puuteiden korjaaminen enemmälti ei kuitenkaan oikein hyvin sovellu eduskunnan tehtäviin, jos korjaaminen edellyttää lainvalmistelun kaltaista toimintaa. Vaarana on, että eduskunnan hyväksymään lakiin saattaa korjaamisesta huolimatta puutteellisesta lainvalmistelusta johtuen jäädä aukollisia ja tulkintaa vaativia seikkoja, joita lakia soveltavat viranomaiset ja viime kädessä tuomioistuimet joutuvat ratkaisemaan. Tuomioistuimen joutumista jatkamaan lainsäätäjän työtä tulisi välttää."
Oikeuskansleri totesi myös että:
"Ottaen huomioon, mitä olette kirjoituksissa esittänyt ja mitä asian käsittelystä on edellä esitetty, ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että eduskunnan säätämien lainmuutosten soveltamisen yhteydessä voi syntyä tulkinnallisia tilanteita."
Missä siis ollaan menossa jos lakia valmistelevan tahon mukaan jo tässä yhdessä asiassa tarvitaan hakea tulkintaa oikeusaste käsittelyllä ja Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mukaan tuomioistuimien joutumista jatkamaan lainsäätäjän työtä tulisi välttää?
Onko uuden aselain perimmäisenä tarkoituksena se että päätökset täytyy tästä lähtien hakea aina pääsääntöisesti käräjäoikeudesta, tai että tuomioistuimien tulee arvioida jonkun olemassa olevan, aiemmin lupavapaan esineen toiminnallista funktiota lupaa vaativana ampuma-aseena?
Päällimmäisenä, eikä vähäisempänä kysymyksenä, mitä asialle tekevät istuvat kansanedustajamme, sekä aselakihankkeen alulle pannut hallitus?
SM Tiedoite 10.2.2011 - Ampuma-aselain muutokset voimaan kesäkuussa:
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/PFBD/68241FFB6247A841C225783300400764
Poliisi-lehti 3/2010 (asiasta sivulla 14):
http://www.poliisi.fi/flashlehti3-10/index.html
Laki ampuma-aselain muuttamisesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110124
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)