torstai 25. elokuuta 2011

Poliisihallituksen asehallinto selvitystilassa?

Turun Sanomat kirjoittaa otsikolla "Aseita viidennes vähemmän kuin 15 vuotta sitten - Ampuma-aseet vähentyneet vaikka metsästys lisääntyy". Jutussa kerrotaan että ampuma-aseiden määrä olisi Suomessa selvästi vähentynyt ja että kotitalouksissa olisi nykyään noin 400 000 asetta vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Samassa yhteydessä todetaan myös että eniten ovat vähentyneet käsiaseet ja "syyksi" tälle ilmeisesti tarjotaan sisäministeriön kampanjaa luvattomien aseiden keräämiseksi ja sitä että uusien käsiaseiden myynti tyrehtyi jo ennen kuin aselakia oli tiukennettu.

Poliisihallituksen (Korjaus: Ei poliisin, kuten Turun Sanomat kirjoittaa) asehallintopäällikkö Liisa Timonen kertoo että aseita olisi myönnetty Suomessa aiemmin jopa melko huonoin perustein ja toteaa omana kommenttinaan myös että "liian lepsut perusteet selittävät suurehkon eli noin 250 000 käsiaseen määrän suomessa", sekä että "Lakimuutosten myötä hakijan sanaan ei enää sokeasti luoteta, vaan vaaditaan todisteita pidempään jatkuneesta harrastuksesta."

Tässä kohtaa onkin syytä tutustua todellisuuteen, jolle Liisa Timoselle, Poliisihallituksen asehallintopäällikkönäkin olisi varmasti tarvetta.

Asetilastot

Poliisihallitukselta saatujen virallisten asetilastojen mukaan Suomessa oli aseita seuraavasti:

10.1.2011
Haulikko: 595 088 kpl, Kivääri: 419 384 kpl, Pienoiskivääri: 252 143 kpl, Pistooli: 106 746 kpl, Pienoispistooli: 101 792 kpl, Revolveri: 25 382 kpl, Pienoisrevolveri: 14 038 kpl, Mustaruutiase: 7098 kpl, Yhdistelmäase: 30 685 kpl, Kaasuase: 1797 kpl, Kaasusumutin: 15 025 kpl, Merkinantopistooli: 7632 kpl, Muu-ase: 7146 kpl
Yhteensä: 1 583 956 asetta

23.1.2009
Haulikko: 591 714 kpl, Kivääri: 410 915 kpl, Pienoiskivääri: 251 531 kpl, Pistooli: 109 013 kpl, Pienoispistooli: 103 594 kpl, Revolveri: 25 355 kpl, Pienoisrevolveri: 13 737 kpl, Mustaruutiase: 6882 kpl, Yhdistelmäase: 29 724 kpl, Kaasuase: 1871 kpl, Kaasusumutin: 15 529 kpl, Merkinantopistooli: 7680 kpl, Muu-ase: 7194 kpl
Yhteensä: 1 574 739 kpl

Viimeisin tarkastelujakso oli varmasti monessakin mielessä poikkeuksellinen. Lupaviranomainen sai aiheeseen liittyen poliisihallitukselta lukuisia lain noudattamista sekoittavia ohjeita, joita korjailtiin toistuvasti, ja joiden selvittäminen jatkuu tälläkin hetkellä eri oikeusasteissa.

http://aselaki.blogspot.com/2011/05/aseluvat-ja-korkeimman-hallinto.html

Kun esimerkiksi tarkastellaan asetilastojen eroja vuosien 2011 ja 2009 väliltä, havaitaan että asemäärä rekisterissä on lisääntynyt yhteensä 9217 aseella. Ero lyhyiden aseiden (Pistooli, Pienoispistooli, Revolveri, Pienoisrevolveri) osalta on seuraava:

Vuosien 2011 (247 958 kpl) ja 2009 (251 699 kpl) välillä: - 3741 kpl

Tilastot osoittavat käytännössä sen että jo ennen aselain uudistusta, on aserekisteristä poistunut välillä 2009-2011, noin 3741 kpl lyhyttä aseita, kun taas aseiden kokonaismäärä on lisääntynyt 9217 aseella. Tätä vasten on ihmeteltävä suuresti sitä että Liisa Timosen mukaan aseita (korjaus: aselupia) olisi myönnetty liian lepsuin perustein, kun tosiasia on että suomessa harrastetaan ammuntaa ja metsästystä enenevässä määrin. Lisäksi aserekisterin paikkansapitävyys ei edelleenkään ole riittävällä tasolla, joskaan se ei sitä koskaan ole ollutkaan.

Siten on kansalaisnäkökulmasta arvioiden erittäin kummaa, että vaikka rekisteriä on nyt keskeytymättä uudistettu viimeiset yksitoista vuotta, ei sitä ole edelleenkään saatu saatettua ajantasaiseksi. Miksi näin?

Mikäli Liisa Timosen hallinnoima poliisihallituksen asehallintoyksikkö ei olisi pyrkinyt ohjeistamaan lupaviranomaisia lain soveltamista sekoittavilla ohjeilla, olisivat lupaviranomaiset varmasti pystyneet toimimaan huomattavasti suuremmalla huolellisuudella, sekä vähemmällä työtaakalla, joten voidaan perustellusti sanoa että mikäli poliisi on myöntänyt lupia liian lepsuin perustein, johtuu se juuri näistä niin sanotuista lupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeista sekä lukuisista epäonnistuneista yrityksistä korjata nämä.

On siis päivän selvää että pyrkimällä yhtenäistämään lupakäytännöt, on ne saatu räjäytettyä sellaiselle epäyhteneväisyyden tasolle, että seuraava askel tulee mitä ilmeisimmin johtamaan niin sanottuun Belgian malliin.

Uuden aselain käytännön problematiikkaa

Uuden 13.6.2011 voimaan tulleen aselain myötä aselain piiriin tuli myös joukko uusia, aiemmin lupaa vaatimattomia aseen osia, mutta tämäkään suoritus ei tunnu menevän poliisihallitukselta aivan nappiin. Tästä esimerkkinä vaikkapa se että uuden lain voimaantullessa näitä uusia nyt luvanvaraisiksi tulleita aseenosia ei ole voinut ilmoittaa poliisille tarpeellisen lomakkeen puuttuessa. Siirtymäsäännösten mukaan osien ilmoittamiseen on annettu aikaa yksi vuosi.

Kyseistä korjattua ja ajantasaiseksi saatettua lomaketta ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta saatu julkaistuksi, vaikka Liisa Timonen poliisihallituksen asehallintopäällikkönä onkin 19.8.2011 (67 päivää lain voimaantulosta) vastannut allekirjoittaneelle että : "Ilmoitus aseen osasta -lomake on valmis ja se tullaan laittamaan poliisi.fi -sivuille niin pian kuin mahdollista.".

Toistaiseksi kyseistä lomaketta ei kuitenkaan poliisin sivuilta löydy ja odotettavissa onkin että tähän, kuin niin moneen muuhunkin poliisihallituksen möhlimään asiaan joudutaan hakemaan ratkaisukäytäntö oikeusteitse. On myös esitettävä kysymys, olisiko tämän lomakkeen pitänyt lain siirtymäsäännösten mukaan olla valmis jo ennen lain voimaan tuloa, jotta tuota yhden vuoden siirtymäaikaa voitaisiin lainpuitteissa noudattaa. - Ja rikkoiko poliisihallitus mahdollisesti tässä kohtaa lakia?

Ampuma-asekouluttaja koulutuksen ongelmia

Yksi monista muista kysymyksiä herättävistä seikoista löytyy myös tämän hetkisestä (vielä virallisesti julkaisemattomassa) ampuma-asekouluttajakoulutus materiaalista.

http://www.i11.jossain.com/Ampuma-asekouluttajakoulutus.ppt

Kyseisen koulutusmateriaalin mukaan ampuma-asekouluttajahyväksynnän yhtenä edellytyksenä on se että koulutettavalla henkilöllä on ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa (ks. dia nro 84). Ampuma-aselupia koskevat tiedot on kuitenkin poliisin osalta erikseen säädetty salassa pidettäviksi ampuma-aselain 113 § :n mukaan, mutta kuitenkin nyt jo käytössä olleen materiaalin mukaan kouluttajan tulee pitää yhteistietonsa todistuksia tarvitsevien saatavilla (ks. dia 98).

Rikotaanko tässä aselaissa edellytettyä salassapitovelvollisuutta vai koskeeko tietojen salassapito vain ja ainoastaan poliisia? - Koska aselupaa kuitenkin vaaditaan yleisesti ampuma-asekouluttajilta poliisin taholta, voidaan salassapitovelvollisuuden kenties katsoa vaarantuneen tai jopa rikkoutuneen? - Voiko viranomainen vaatia asianosaista julkaisemaan salassa pidettävää tietoa? - Asiasta on ollut keskustelua jo useammassakin seurassa ja uskonkin että tämä kiinnostaa myös muita alalla toimivia aktiiveja.

Poliisihallituksen tekniikan yksikön antamassa vastauksessa (2020/2011/2898) koskien poliisin rekisteriin tallennettavia aselupatietoja, todetaan salassa pidettäviksi mm. aselupa tiedot. Vastauksessa ei mainita sanallakaan ampuma-asekouluttajaa, eikä erityistä säännöstä koskien kyseistä asiaa.

Ampuma-asekouluttajaksi haluavan kannattaa myös tutustua oikeudelliseen asemaansa (Kirjoittaja haluaa pysyä nimettömänä):

Lue oikeudellinen tulkinta ampuma-asekouluttajan asemasta, tästä linkistä [pdf]


Lupaviranomaiset painivat ongelmien kanssa

On siis sanomattakin selvää uusi 13.6.2011 voimaan tullut aselaki sisältää pahoja teknisiä virheitä sekä suoranaisia lainvastaisuuksia, ja entistä epäselvemmistä lupakäytännöistä johtuen, tulee se täydellisellä varmuudella myös johtamaan lukuisten soveltamisen kannalta kriittisten ja äärimmäisen tulkinnallisten seikkojen lisääntymiseen, sekä siihen että ratkaisukäytäntö joudutaan hakemaan oikeuskäytännön kautta, yhteiskunnan rajallisia resursseja kuormittaen. Tästä varoitti jo Oikeuskansleri Jaakko Jonkka ennen lain hyväksymistä antamassaan vastauksessa toteamalla että:
"Vaarana on, että eduskunnan hyväksymään lakiin saattaa korjaamisesta huolimatta puutteellisesta lainvalmistelusta johtuen jäädä aukollisia ja tulkintaa vaativia seikkoja, joita lakia soveltavat viranomaiset ja viime kädessä tuomioistuimet joutuvat ratkaisemaan. Tuomioistuimen joutumista jatkamaan lainsäätäjän työtä tulisi välttää."

http://www.aselaki.info/materiaalit/1724_1.2010_stilisoitu.pdf

Asiaa tukee myös Vartti lehdessä asiaa esille nostanut Helsingin poliisin komisario Seppo Sivula, joka toteaa asiaan liittyen seuraavasti:

"Helsingin poliisi ymmärtää huolen.
- Sehän on selvää, että yksityishenkilöt ovat huolissaan oikeudellisesta vastuustaan näitä todistuksia kirjoittaessaan, miettii komisario Seppo Sivula Helsingin poliisista.
Uudistunut aselaki laitettiin kokoon vauhdilla.
- Vaikuttaa vähän siltä, että ikävien tilanteiden varjolla päättäjien piti tehdä jotain ja aselakia oli helppo mennä sorkkimaan. Vanha laki oli mielestäni toimivampi, Sivula harmittelee."

Aselakipolitiikan nykytilanne

Juuri näitä edellä mainittuja ja varmasti monia muitakin kysymyksiä on esitetty lainsäädäntöä valmistelleille henkilöille. Esitettyjä kysymyksiä voi lukea myös vaikka jopa eduskunnan pöytäkirjoistakin. - Silti vastaukset puutuvat yhä edelleen, kuten varmasti tiedämmekin.

Ongelma onkin juuri siinä että nämä tahot sivuttavat täysin esitetyn kritiikin ja kysymykset ja korkeintaan tyytyvät toteamaan jotain, mikä ei sisällä vastausta, tai ei liity kysymyksen kohteena olevaan asiaan mitenkään. Esimerkiksi puhuttaessa ilmakiväärin muuttamisesta .22 lr patruunaa ampuvaksi (ampuma-aseen laiton valmistaminen), lakia laatinut Mika Lehtonen tyytyi toteamaan erityisistä tiedoista ja taidoista että ne ovat sellaisia joita ei jokamiehellä ole, osoittaen samalla täydellistä teknistä tietämättömyyttään.

Uusi aselaki, sen laatiminen ja myöhemmin myös sen soveltaminen on osoittautumassa täydelliseksi farssiksi, jonka yhteiskunnalliset kustannukset ovat jo nyt nousseet hyvin korkeaksi.

http://aselaki.blogspot.com/2011/08/kritiikkia-laakarin-ilmoitusvelvollisuu.html
http://aselaki.blogspot.com/2011/03/laissa-ampuma-aselain-muuttamisesta.html
http://aselaki.blogspot.com/2010/10/ilma-aseet-muuttuvat-ampuma-aseiksi.html

Odotettavissa on että tähänkään asiaan ei tule muutosta niin kauan kuin samat lain laatimiseen osallistuneet virkamiehet ovat aseasioita "hoitamassa". Uusia sotkuja kyllä saadaan aikaiseksi, mutta mitään selvyyttä asiaan ei edes haluta, vaan aikaansaannoksien lopputuloksiin ennemmin koitetaan hakea sovellus- ja ratkaisumallia oikeusteitse. - Eli suomeksi, ollaan menty perse edellä puuhun odottamaan oksan katkeamista.

Sisäasiainministeriö on 16.8.2011 asettanut Aseturvallisuuden kehitysnäkymät suomessa -hankkeen, jonka tehtävänä on selvittää poliisihallituksen näkökulmasta aseturvallisuuden mahdolliset poliisitoiminnalliset ja lainsäädännölliset kehittämistarpeet. Jo toteutetut toimenpiteet ja niistä saatavissa olevat kokemukset otetaan huomioon.

Nähtäväksi jää, pystyykö tuo työryhmä parantamaan aseturvallisuutta, vai onko tuo vain ja ainoastaan silmänlumeeksi jäävä toimenpide, niin kuin kaikki muutkin tähän astiset toimet.

Marko Tammelin
www.aselaki.info


Muut lähteet:

Turun Sanomien kirjoitus:
http://www.ts.fi/online/kotimaa/249932.html

Vartti:
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/ampuma-asekouluttajien_kurssi_tayttyi/

Tilastot:
http://www.aselaki.info/tilastot.html

Asetilasto/asekanta 2011:
http://www.aselaki.info/materiaalit/asekanta_10.1.2011.pdf

Asetilasto/ asekanta 2011:
http://www.aselaki.info/materiaalit/asekantatilasto_2010.pdf

Asetilasto/asekanta 2009:
http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/91eccf5655ba30b7c2257575003e33f7/$file/asetilastot.pdf

http://www.aselaki.info/materiaalit/Muu_ampuma-ase_jako_tammikuu_2010.pdf
http://www.aselaki.info/materiaalit/ANASTETUT%20YM.pdf

Ilmoitus aseen osasta (Ase5.pdf) lomake:
http://www.poliisi.fi/intermin/lomakehakemisto.nsf/formsPol/1C13F25E5446B5AAC2256B9C002A6302

Aseturvallisuuden kehitysnäkymät suomessa -hanke:
http://www.intermin.fi/suomi/aseturvallisuus

Mitä on hyvä aseturvallisuus?:
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/D992536B3816111AC22578F5003B39BF

tiistai 2. elokuuta 2011

Kritiikkiä lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ja terveyden huollon ammattihenkilöstön ilmoitusoikeudesta aselupa-asioissa annetuissa lausunnoissa

Lääkärin ilmoitusvelvollisuudesta ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön ilmoitusoikeudesta aselupa-asioissa annetuissa viranomaislausunnoissa on esitetty runsasta kritiikkiä kohdistuen mm. perusoikeuksilla suojattuun kansalaisten yksityisyyden suojaan, ilmoituksen perustelemattomuuteen ja siitä aiheutuvaan oikeusturvan puuttumiseen, lain ja asetuksen väliseen hierarkkiseen ristiriitaan, sekä siihen että aselaista puuttuu valtuutus säätää joistain säädetyistä asioista asetuksella. Järjestöjen lausumissa on näiden lisäksi kiinnitetty huomiota myös siihen, että asetus on ristiriidassa EU:n asedirektiivin kanssa. Huonoa lainvalmistelua kuvaavat varsin hyvin myös nyt kyseisestä asiasta annetut lausunnot.

Lääkäriliitto toteaa lausunnossaan että asetuksen 2 § 2. momentti jättäisi ilmoituksen käytännön toteutuksen terveydenhuollon toimintayksikköjen päätettäväksi ja pitää tarpeellisena määritellä asia tarkemmin. Lääkäriliiton mielestä asetusluonnos ei enemmälti erittele ilmoitusoikeuden ja velvollisuuden käsitteitä, jotka molemmat ovat yksityisyydensuojaan puuttumista. Yksityisyyden suoja on turvattu perustuslain 10 §:ssä.

Tehy ry:n näkemyksen mukaan lääkärin ilmoitusvelvollisuus ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeus on kuvattu asetusluonnoksessa riittämättömästi ja se jää käytännön toteutuksen osalta liian tulkinnanvaraiseksi. Tehy ry ilmaisee kantanaan myös että ilmoitukset tulisi tehdä ilman että ilmoituksen kohteena oleva saa tietää kuka ilmoituksen on tehnyt. Tämä valitettavasti rikkoo ilmoituksen kohteena olevan perusoikeuksia, sekä kansalaisten yhdenvertaista potilas- ja oikeusturvaa.

Oikeusministeriön mukaan asetuksen 2 §:n 1 momentissa oleva ehdotus siitä milloin henkilön voidaan katsoa perustellusta syystä olevan sopimaton esimerkiksi pitämään hallussaan ampuma-asetta, muodostuisi ikään kuin määrittelyksi sille mitä lain käsite "sopimaton" tarkoittaa ja näinollen oikeusministeriö toteaa tämän olevan lain ja asetuksen välisten hierarkkisten suhteiden näkökulmasta epäasianmukaista, koska tällä valtuutettaisiin asetuksenantaja määrittelemään lain soveltamisen kannalta merkityksellisiä lain käsitteitä (ks. Pevl 39/2005 vp, myös PeVL 27/2010 vp). Lisäksi OM ilmaisee että lain 114 §:ä ei sisällä valtuutta säätää asiasta asetuksella ja vaatii kyseistä kohtaa poistettavaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää että asetuksen 2 § valmistellaan uudelleen siten, että lakiin perustuvaa lääkärin ilmoitusvelvollisuutta ja muun terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeutta ei laajenneta eikä myöskään supisteta asetukseen otettavalla määrittelyllä.

Lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan Aselaki.infon lausunnot sivulta, osoitteesta www.aselaki.info