Suomen ilma-aseharrastajat (SIHRY) on tuottanut hyödyllisen jokamiehen ja -naisen perus-tietopaketin ilma-aseista. Vähintään tämän tasoinen tietoisuus ja ymmärrys perusasioista olisi aselakia valmistelleiden virkamiestenkin tullut hankkia esitystä valmistellessaan. Näin olisimme välttyneet lukuisista edelläkin mainituista lapsuuksista joita asiantuntematon esitys pitää sisällään.
Airsoft-aseiden (muovikuula) ja Paintball-merkkaimien (väri- tai softball) erikoisuuksia ei tässä infopaketissa käsitellä erikseen, sillä niitä rajoittavat lainalaisuudet ovat täsmälleen samoja kuin luoteja ampuvissa ilma-aseissa.
Lataa infopaketti tästä linkistä.
Lisätietoja saa SIHRY:n kotisivuilta (www.sihry.fi) tai Mika Niemelältä (p. 045 131 8440).
tiistai 29. syyskuuta 2009
lauantai 26. syyskuuta 2009
Aselaki menossa pieleen
Tutkija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Pääkkönen Rovaniemeltä ottaa kantaa aselakiasiaan tuoreessa Nykypäivä-lehdessä. Pääkkönen toteaa mm. että aselakihanke uhkaa suomalaista metsästysharrastusta laajojen kansalaispiirien harrastuksena ja ettei nykyisellä aselakiesityksellä olisi positiivista vaikutusta kansalaisten turvallisuuteen. Pääkkösen mielestä todennäköisempää olisi luvattomien aseiden ja pimeiden asemarkkinoiden raju lisääntyminen. Myös reserviläistoimintaan kohdistuva haitta tulisi Pääkkösen mielestä pahentamaan maanpuolustuksen kriisiä ja ajamaan alas oamehtoiseen maanpuolustustyöhön perustuvaa järjestelmäämme.
Lue koko artikkeli tästä linkistä.
Lue koko artikkeli tästä linkistä.
perjantai 11. syyskuuta 2009
Perustuslaillisia mahdottomuuksia?
Aselakiesityksen suurimmat epäkohdat kulminoituvat;
1) sen perustuslainvastaisuuteen sekä
2) käytännössä mahdottomiin tilanteisiin, joita laki tuo mukanaan.
Edellämainittujen ongelmien oikaiseminen ei onnistu pienillä pykäläviilauksilla, sillä esim. yhden pykälän sisällön korjaus voi vaikuttaa muihin pykäliin, josta syystä lain valmistelu vaatii pitkälle menevää iterointia ja keskustelua eri asiantuntijatahojen kanssa. Perustuslainvastaisuudet sekä käytännön mahdottomat tilanteet ovat korjattavissa vain kajoamalla lakiehdotuksen fundamentteihin, josta syystä lakiehdotus on tehtävä uudestaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.
Laki loukkaa ainakin perustuslain 13 § eli yhdistymisvapaus sekä 124 §, joka antaa rajat julkisen vallan siirrosta yksityisille toimijoille. Tätä 124 §:ää voitaisiin tässä yhteydessä käsitellä hieman tarkemmin.
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkisten hallintotehtävien antamisvaltuuden ulkopuolelle on rajattu merkittävää julkista vallan käyttöä sisältävät tehtävät.
Perustuslaki ei siis estä julkisten hallintotehtävien ja vallankäytön antamista viranomaiskoneiston ulkopuolelle, mutta asettaa sille keskeiset oikeudelliset reunaehdot.
Tätä aihetta sivuaa vahvasti Marietta Keravuori-Rusanen väitöskirjassaan Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä (2.2.2008). Väitöskirjan perusteella voidaan väittää, että yhdistyksen pakkojäsenyydessä on kyse vallan siirtämisestä yksityisille toimijoille olennaisessa määrin. Vaikka olennaisuus kiistettäisiinkin niin joka tapauksessa on perusteltua väittää, että ampumaseuran (rekisteröity yhdistys) päättävät elimet käyttävät julkista valtaa hyväksyessään seuraan jäseniä ja pitäessään jäseniä seurassa. Edelleen on perusteltua väittää, että ampuma-asekouluttaja käyttää julkista valtaa antaessaan todistuksia ammuntaharrastuksesta.
Yksityisen toimijan (siis yhdistyksen sekä kouluttajan) on kuitenkin julkista valtaa käyttäessään noudatettava lainsäädäntöä, siis esim. hallintolakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia, aivan samalla tavalla kuin viranomainenkin. Jos yksityinen käyttää julkista valtaa, on hän myös saman virkavastuun alainen kuin viranomainenkin.
Hyvän hallinnon vaatimuksiin kuuluu mm. yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate sekä luottamuksensuojaperiaate. Ongelmana on, että näitä periaatteita ei kuitenkaan yhdistyksen tarvitse noudattaa, vaan se voi halutessaan hyväksyä tai hylätä jäsenhakemuksen. Koska yhdistyksen ja sen toimihenkilöiden ei tarvitse toimissaan noudattaa hyvän hallinnon vaatimuksia ei lakiesitys ole sopusoinnussa perustuslain 124 §:n kanssa.
1) sen perustuslainvastaisuuteen sekä
2) käytännössä mahdottomiin tilanteisiin, joita laki tuo mukanaan.
Edellämainittujen ongelmien oikaiseminen ei onnistu pienillä pykäläviilauksilla, sillä esim. yhden pykälän sisällön korjaus voi vaikuttaa muihin pykäliin, josta syystä lain valmistelu vaatii pitkälle menevää iterointia ja keskustelua eri asiantuntijatahojen kanssa. Perustuslainvastaisuudet sekä käytännön mahdottomat tilanteet ovat korjattavissa vain kajoamalla lakiehdotuksen fundamentteihin, josta syystä lakiehdotus on tehtävä uudestaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.
Laki loukkaa ainakin perustuslain 13 § eli yhdistymisvapaus sekä 124 §, joka antaa rajat julkisen vallan siirrosta yksityisille toimijoille. Tätä 124 §:ää voitaisiin tässä yhteydessä käsitellä hieman tarkemmin.
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkisten hallintotehtävien antamisvaltuuden ulkopuolelle on rajattu merkittävää julkista vallan käyttöä sisältävät tehtävät.
Perustuslaki ei siis estä julkisten hallintotehtävien ja vallankäytön antamista viranomaiskoneiston ulkopuolelle, mutta asettaa sille keskeiset oikeudelliset reunaehdot.
Tätä aihetta sivuaa vahvasti Marietta Keravuori-Rusanen väitöskirjassaan Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä (2.2.2008). Väitöskirjan perusteella voidaan väittää, että yhdistyksen pakkojäsenyydessä on kyse vallan siirtämisestä yksityisille toimijoille olennaisessa määrin. Vaikka olennaisuus kiistettäisiinkin niin joka tapauksessa on perusteltua väittää, että ampumaseuran (rekisteröity yhdistys) päättävät elimet käyttävät julkista valtaa hyväksyessään seuraan jäseniä ja pitäessään jäseniä seurassa. Edelleen on perusteltua väittää, että ampuma-asekouluttaja käyttää julkista valtaa antaessaan todistuksia ammuntaharrastuksesta.
Yksityisen toimijan (siis yhdistyksen sekä kouluttajan) on kuitenkin julkista valtaa käyttäessään noudatettava lainsäädäntöä, siis esim. hallintolakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia, aivan samalla tavalla kuin viranomainenkin. Jos yksityinen käyttää julkista valtaa, on hän myös saman virkavastuun alainen kuin viranomainenkin.
Hyvän hallinnon vaatimuksiin kuuluu mm. yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate sekä luottamuksensuojaperiaate. Ongelmana on, että näitä periaatteita ei kuitenkaan yhdistyksen tarvitse noudattaa, vaan se voi halutessaan hyväksyä tai hylätä jäsenhakemuksen. Koska yhdistyksen ja sen toimihenkilöiden ei tarvitse toimissaan noudattaa hyvän hallinnon vaatimuksia ei lakiesitys ole sopusoinnussa perustuslain 124 §:n kanssa.
Aselaki lähetekeskustelu eduskunnassa 10. syyskuuta 2009
Erittäin aktiivisen lähetekeskustelun perusteella järjen valoa voi vihdoinkin olla aselakiasiassa näkyvissä ja järjestöjen tekemä työ vääryyksien oikaisemiseksi ei ole mennyt hukkaan. Tavoitteet ovat kaikilla suunnilleen samat vain keinot kuinka niihin päästään on harkittava huomattavasti tarkempaan kuin kyseisessä ala-arvoisessa lakiesityksessä on tehty. Puutteellisen lain valmistelun johdosta asiaa käsittelevillä valiokunnilla tulee olemaan erittäin suuri työ ja vastuu. Muutoshaluja hallituspuolueiden edustajilla on ja näin ollen tulisikin olla itsestään selvää ettei eduskunta hyväksyisi aselainlainmuutosta sellaisenaan.
Koko lähetekeskustelu on ladattavissa kirjallisessa muodossa tästä linkistä. [pdf]
Koko lähetekeskustelu on ladattavissa kirjallisessa muodossa tästä linkistä. [pdf]
"Hallituksen esitys laiksi ampuma-aselain ja eräiden siihen liittyvien
lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta."
lakien muuttamisesta sekä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja kaupan torjumista koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta."
torstai 10. syyskuuta 2009
Viranomaiset eivät noudata lakia?
KIRJALLINEN KYSYMYS 709/2009 vp
Ampuma-aselain noudattaminen aselupapäätöksissa
Eduskunnan puhemiehelle
Voimassa olevan ampuma-aselain 119 §:ssä säädetään, että aselupia koskevaa tarkentavaa sääntelyä toteutetaan valtioneuvoston asetuksella. Ampuma-aselain mukaan sisäasiainministeriön asetuksella voidaan säätää erinäisistä lomakkeista, menettelyistä ja ehdoista. Lisäksi laissa todetaan, että sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita deaktivoituihin aseisiin tai pysyvästi toimintakelvottomiksi tehtyjen aseiden osiin liittyvistä teknisistä seikoista sekä niiden viranomaisille esittämisessä noudatettavasta menettelystä.
Sisäasiainministeriö on kuitenkin lokakuusta 2007 lähtien antanut ohjeita aselupien myöntämisestä. 19.10.2007 sisäasianministeriö antoi arpajais- ja asehallintoyksikön johdolla valmistellun Aselupakäytännön yhtenäistämisohjeen. Sitä ovat täydentäneet 29.9.2008 annettu ohje "Ampuma-aseiden hallussapitolupien antaminen ja peruuttaminen" sekä 14.10.2008 annettu täydennysohje. Aselupia käsittelevät kihlakunnat perustelevat pääsääntöisesti kaikki kielteiset päätökset näillä ohjeilla. Jopa hallinto-oikeuksiin menneet lupa-asiat on viranomaisten puolelta perusteltu ohjeisiin vedoten aivan kuin ne olisivat noudatettavaa lainsäädäntöä.
Nyt Helsingin hallinto-oikeudessa on kuitenkin todettu, etteivät ohjeet ole laillinen peruste aselupaa koskeville rajoituksille. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen, jolla pistoolin hallussapitolupa oli myönnetty määräaikaisena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2009
Jyrki Kasvi /vihr
Sisäasiainministeri Anne Holmlundin vastaus tästä linkistä.
Ampuma-aselain noudattaminen aselupapäätöksissa
Eduskunnan puhemiehelle
Voimassa olevan ampuma-aselain 119 §:ssä säädetään, että aselupia koskevaa tarkentavaa sääntelyä toteutetaan valtioneuvoston asetuksella. Ampuma-aselain mukaan sisäasiainministeriön asetuksella voidaan säätää erinäisistä lomakkeista, menettelyistä ja ehdoista. Lisäksi laissa todetaan, että sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita deaktivoituihin aseisiin tai pysyvästi toimintakelvottomiksi tehtyjen aseiden osiin liittyvistä teknisistä seikoista sekä niiden viranomaisille esittämisessä noudatettavasta menettelystä.
Sisäasiainministeriö on kuitenkin lokakuusta 2007 lähtien antanut ohjeita aselupien myöntämisestä. 19.10.2007 sisäasianministeriö antoi arpajais- ja asehallintoyksikön johdolla valmistellun Aselupakäytännön yhtenäistämisohjeen. Sitä ovat täydentäneet 29.9.2008 annettu ohje "Ampuma-aseiden hallussapitolupien antaminen ja peruuttaminen" sekä 14.10.2008 annettu täydennysohje. Aselupia käsittelevät kihlakunnat perustelevat pääsääntöisesti kaikki kielteiset päätökset näillä ohjeilla. Jopa hallinto-oikeuksiin menneet lupa-asiat on viranomaisten puolelta perusteltu ohjeisiin vedoten aivan kuin ne olisivat noudatettavaa lainsäädäntöä.
Nyt Helsingin hallinto-oikeudessa on kuitenkin todettu, etteivät ohjeet ole laillinen peruste aselupaa koskeville rajoituksille. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen, jolla pistoolin hallussapitolupa oli myönnetty määräaikaisena.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä,
että aselupapäätöksissä noudatetaan
voimassa olevaa ampuma-aselakia?
että aselupapäätöksissä noudatetaan
voimassa olevaa ampuma-aselakia?
Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2009
Jyrki Kasvi /vihr
Sisäasiainministeri Anne Holmlundin vastaus tästä linkistä.
keskiviikko 9. syyskuuta 2009
Perussuomalaisten kannanotto aselakiasiaan
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen vaati huonosti valmisteltua hallituksen aselakiesitystä uuteen valmisteluun. Ohessa kannanotto asiasta.
------
ASELAKIESITYS UUTEEN VALMISTELUUN
Hallitus on valmistellut eduskunnalle esityksen uudeksi ampuma-aselaiksi. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää julkista huomiota aselain valmistelussa ja lakiehdotuksen tekstissä ilmeneviin vakaviin ongelmiin sekä puutteisiin.
Koemme erityisenä ongelmana sen, että laki on valmisteltu kiireessä - ainoana tavoitteena kiristää järjestelmällisesti mahdollisuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Lakia valmisteltaessa ei ole riittävästi kuultu asealan eri järjestöjä.
Suomessa on yli miljoona metsästyksen ja urheiluammunnan harrastajaa. Sisäministeriön olisi lain valmistelun yhteydessä pitänyt ehdottomasti kuulla ja kuunnella ase- ja metsästysharrastajien mielipiteitä.
Hallituksen tavoitteena lienee lisätä turvallisuutta ja torjua rikollisuutta. Aseharrastajien järjestöt ovat kannanotossaan 26.8.2009 tuoneet julki, että samat säädökset ja määräykset jotka lakiehdotukseen on sisällytetty, ovat jo voimassa sitovina viranomaismääräyksinä. Perussuomalaisten mielestä kyseiset muutosehdotukset ovatkin puhtaasti kosmeettisia. Ne eivät käytännössä enää lisäisi yksilöiden ja yhteiskunnan turvallisuutta.
Hallituksen esittämät toimet hoitavat vain pinnallisia oireita, eivätkä puutu ongelmien varsinaisiin syihin, jotka ovat aivan muualla kuin aselainsäädännössä tai aseiden hallussapidossa.
Lakiehdotukseen sisällytetty yhdistykseen kuulumisen pakko on ongelmallinen. Se on Suomen perustuslain vastainen. Se myös loukkaa kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusturvaa. Tätä emme voi hyväksyä.
Lakiehdotus toisi mukanaan poliisille oikeuden tarkastaa aseiden säilytystiloja yksityiskodeissa. Sisäministeriö vertaa tätä palotarkastukseen, mutta tosiasiallisesti kysymyksessä on poliisin suorittama kotietsintään verrattava toimi, joka on voimassaolevan pakkokeinolain mukaan mahdollinen vain sellaisten rikosten tutkinnassa, joista rangaistuksena on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kotietsinnän rikostapauksissa.
Perussuomalaiset eivät hyväksy poliisin oikeutta sattumanvaraisiin kotitarkastuksiin aseiden omistajan kotona ilman rikosepäilyjä.
Erityistä kummastusta herättää myös kaikenlaisten asetta etäisestikin muistuttavien esineiden ja tavaroiden tulkitseminen aseeksi tai aseen osaksi. Esimerkiksi putkenpätkät tai erilaiset jousivoimalla toimivat laitteet tulisivat aselakiehdotuksen tulkinnan mukaan luvanvaraisiksi, puhumattakaan ilma-aseista. Näin laajaa lain tulkintaa ei Perussuomalaiset voi hyväksyä. Vaadimme ampuma-aseen ja sen osien määritelmien yksiselitteistä kirjaamista lakiin.
Lisätietoja:
Pentti Oinonen
Kansanedustaja
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja
pentti.oinonen@eduskunta.fi
puh. 09-432 3131
www.perussuomalaiset.fi
------
ASELAKIESITYS UUTEEN VALMISTELUUN
Hallitus on valmistellut eduskunnalle esityksen uudeksi ampuma-aselaiksi. Perussuomalaiset haluavat kiinnittää julkista huomiota aselain valmistelussa ja lakiehdotuksen tekstissä ilmeneviin vakaviin ongelmiin sekä puutteisiin.
Koemme erityisenä ongelmana sen, että laki on valmisteltu kiireessä - ainoana tavoitteena kiristää järjestelmällisesti mahdollisuutta ampuma-aseen hallussapitoon. Lakia valmisteltaessa ei ole riittävästi kuultu asealan eri järjestöjä.
Suomessa on yli miljoona metsästyksen ja urheiluammunnan harrastajaa. Sisäministeriön olisi lain valmistelun yhteydessä pitänyt ehdottomasti kuulla ja kuunnella ase- ja metsästysharrastajien mielipiteitä.
Hallituksen tavoitteena lienee lisätä turvallisuutta ja torjua rikollisuutta. Aseharrastajien järjestöt ovat kannanotossaan 26.8.2009 tuoneet julki, että samat säädökset ja määräykset jotka lakiehdotukseen on sisällytetty, ovat jo voimassa sitovina viranomaismääräyksinä. Perussuomalaisten mielestä kyseiset muutosehdotukset ovatkin puhtaasti kosmeettisia. Ne eivät käytännössä enää lisäisi yksilöiden ja yhteiskunnan turvallisuutta.
Hallituksen esittämät toimet hoitavat vain pinnallisia oireita, eivätkä puutu ongelmien varsinaisiin syihin, jotka ovat aivan muualla kuin aselainsäädännössä tai aseiden hallussapidossa.
Lakiehdotukseen sisällytetty yhdistykseen kuulumisen pakko on ongelmallinen. Se on Suomen perustuslain vastainen. Se myös loukkaa kansalaisten perusoikeuksia ja oikeusturvaa. Tätä emme voi hyväksyä.
Lakiehdotus toisi mukanaan poliisille oikeuden tarkastaa aseiden säilytystiloja yksityiskodeissa. Sisäministeriö vertaa tätä palotarkastukseen, mutta tosiasiallisesti kysymyksessä on poliisin suorittama kotietsintään verrattava toimi, joka on voimassaolevan pakkokeinolain mukaan mahdollinen vain sellaisten rikosten tutkinnassa, joista rangaistuksena on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa kotietsinnän rikostapauksissa.
Perussuomalaiset eivät hyväksy poliisin oikeutta sattumanvaraisiin kotitarkastuksiin aseiden omistajan kotona ilman rikosepäilyjä.
Erityistä kummastusta herättää myös kaikenlaisten asetta etäisestikin muistuttavien esineiden ja tavaroiden tulkitseminen aseeksi tai aseen osaksi. Esimerkiksi putkenpätkät tai erilaiset jousivoimalla toimivat laitteet tulisivat aselakiehdotuksen tulkinnan mukaan luvanvaraisiksi, puhumattakaan ilma-aseista. Näin laajaa lain tulkintaa ei Perussuomalaiset voi hyväksyä. Vaadimme ampuma-aseen ja sen osien määritelmien yksiselitteistä kirjaamista lakiin.
Lisätietoja:
Pentti Oinonen
Kansanedustaja
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja
pentti.oinonen@eduskunta.fi
puh. 09-432 3131
www.perussuomalaiset.fi
maanantai 7. syyskuuta 2009
Huono laki hiertää kuin kivi kengässä!
Näin toteaa Lakimiesuutiset tuoreimmassa artikkelissaan jossa otetaan kantaa paremman lainvalmistelun puolesta. Suomalaisen lainvalmistelun taso huolestuttaa asiantuntijoita ja sen suurimpina puutteina pidetään jatkuvaa resurssipulaa ja kiirettä.
Kuinka ollakkaan, kaikki artikkelissa mainitut epäkohdat sopivat myös aselakikontekstiin kuin nenä päähän. Aselakiesityksen valmistelleet - paljon parjatut - AAHY:n virkamiehet ovat tehneet anteeksiantamattomia virheitä, mutta onko perimmäinen syy kuitenkaan näiden vähillä resursseilla virassaan sähläävien "työrukkasten"? Aselain tapaan, muitakin laajoja ja erityisosaamista vaativia lainsäädäntöhankkeita tehdään kiireellä ja järjettömät aikataulut lyödään viimekädessä lukkoon poliittisella tasolla.
Oikeuskanslerin virasto joutuu puuttumaan lähes viikoittain valtioneuvoston istuntoon meneviin hallituksen esityksiin, ja myös eduskunnan valiokunnat tekevät paljon tarkastusluonteisia korjauksia lakiehdotuksiin. Esimerkiksi perustuslakikysymyksissä vastuu jää eduskunnan apulaispääsihteerin Jarmo Vuorisen mukaan pitkälti eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan harteille. Lainvalmistelun vaativuus on kasvanut vuosien mittaan, eikä tätä ole asiantuntijoiden mukaan otettu riittävästi huomioon.
Oikeuskanslerin mukaan lainvalmistelun puutteeksi luetaan myös erilaisten vaikutusarviointien puuttuminen. Arviointi vaatii usein sellaista menetelmällistä tietoa ja osaamista, jota ministeriöiden käytössä ei yksinkertaisesti ole. Eri tahojen kuulemiseen annetaan liian lyhyitä määräaikoja, lisäksi asiantuntijoiden lausuntoja ja kannanottoja käytetään usein hallituksen esityksen perusteluissa yksipuolisesti, puutteellisesti tai ei ollenkaan kuten aselakiesityksessä on käynyt. Pitäisikö asialle tehdä jotakin koska näyttää, että hallitus ja virkamiehet tekevät vaalien välillä mitä lystäävät? Kansalaisten demokratiakäsitys alkaa nimittäin olla tämän kaltaisten lakihankkeiden johdosta erittäin kovalla koetuksella!
Lue koko artikkeli Lakimiesuutisten verkkosivuilta tästä linkistä.
Lataa artikkeli pdf-muodossa tästä linkistä.
Kuinka ollakkaan, kaikki artikkelissa mainitut epäkohdat sopivat myös aselakikontekstiin kuin nenä päähän. Aselakiesityksen valmistelleet - paljon parjatut - AAHY:n virkamiehet ovat tehneet anteeksiantamattomia virheitä, mutta onko perimmäinen syy kuitenkaan näiden vähillä resursseilla virassaan sähläävien "työrukkasten"? Aselain tapaan, muitakin laajoja ja erityisosaamista vaativia lainsäädäntöhankkeita tehdään kiireellä ja järjettömät aikataulut lyödään viimekädessä lukkoon poliittisella tasolla.
Oikeuskanslerin virasto joutuu puuttumaan lähes viikoittain valtioneuvoston istuntoon meneviin hallituksen esityksiin, ja myös eduskunnan valiokunnat tekevät paljon tarkastusluonteisia korjauksia lakiehdotuksiin. Esimerkiksi perustuslakikysymyksissä vastuu jää eduskunnan apulaispääsihteerin Jarmo Vuorisen mukaan pitkälti eduskunnan ja sen perustuslakivaliokunnan harteille. Lainvalmistelun vaativuus on kasvanut vuosien mittaan, eikä tätä ole asiantuntijoiden mukaan otettu riittävästi huomioon.
Oikeuskanslerin mukaan lainvalmistelun puutteeksi luetaan myös erilaisten vaikutusarviointien puuttuminen. Arviointi vaatii usein sellaista menetelmällistä tietoa ja osaamista, jota ministeriöiden käytössä ei yksinkertaisesti ole. Eri tahojen kuulemiseen annetaan liian lyhyitä määräaikoja, lisäksi asiantuntijoiden lausuntoja ja kannanottoja käytetään usein hallituksen esityksen perusteluissa yksipuolisesti, puutteellisesti tai ei ollenkaan kuten aselakiesityksessä on käynyt. Pitäisikö asialle tehdä jotakin koska näyttää, että hallitus ja virkamiehet tekevät vaalien välillä mitä lystäävät? Kansalaisten demokratiakäsitys alkaa nimittäin olla tämän kaltaisten lakihankkeiden johdosta erittäin kovalla koetuksella!
Lue koko artikkeli Lakimiesuutisten verkkosivuilta tästä linkistä.
Lataa artikkeli pdf-muodossa tästä linkistä.
keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Aselakiasiaa Reserviläinen-lehdessä
Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä mm. Reserviläisurheiluliiton tiedotuslehti kokosi uusimpaan numeroon yhteenvetoa aselakihankkeen tilanteesta. Asiaa pohdittiin myös pääkirjoituksessa ja aiheen tiimoilta haastateltiin muutamia henkilöjäseniä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)