1) sen perustuslainvastaisuuteen sekä
2) käytännössä mahdottomiin tilanteisiin, joita laki tuo mukanaan.
Edellämainittujen ongelmien oikaiseminen ei onnistu pienillä pykäläviilauksilla, sillä esim. yhden pykälän sisällön korjaus voi vaikuttaa muihin pykäliin, josta syystä lain valmistelu vaatii pitkälle menevää iterointia ja keskustelua eri asiantuntijatahojen kanssa. Perustuslainvastaisuudet sekä käytännön mahdottomat tilanteet ovat korjattavissa vain kajoamalla lakiehdotuksen fundamentteihin, josta syystä lakiehdotus on tehtävä uudestaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden ja järjestöjen kanssa.
Laki loukkaa ainakin perustuslain 13 § eli yhdistymisvapaus sekä 124 §, joka antaa rajat julkisen vallan siirrosta yksityisille toimijoille. Tätä 124 §:ää voitaisiin tässä yhteydessä käsitellä hieman tarkemmin.
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Julkisten hallintotehtävien antamisvaltuuden ulkopuolelle on rajattu merkittävää julkista vallan käyttöä sisältävät tehtävät.
Perustuslaki ei siis estä julkisten hallintotehtävien ja vallankäytön antamista viranomaiskoneiston ulkopuolelle, mutta asettaa sille keskeiset oikeudelliset reunaehdot.
Tätä aihetta sivuaa vahvasti Marietta Keravuori-Rusanen väitöskirjassaan Yksityinen julkisen vallan käyttäjänä (2.2.2008). Väitöskirjan perusteella voidaan väittää, että yhdistyksen pakkojäsenyydessä on kyse vallan siirtämisestä yksityisille toimijoille olennaisessa määrin. Vaikka olennaisuus kiistettäisiinkin niin joka tapauksessa on perusteltua väittää, että ampumaseuran (rekisteröity yhdistys) päättävät elimet käyttävät julkista valtaa hyväksyessään seuraan jäseniä ja pitäessään jäseniä seurassa. Edelleen on perusteltua väittää, että ampuma-asekouluttaja käyttää julkista valtaa antaessaan todistuksia ammuntaharrastuksesta.
Yksityisen toimijan (siis yhdistyksen sekä kouluttajan) on kuitenkin julkista valtaa käyttäessään noudatettava lainsäädäntöä, siis esim. hallintolakia ja hyvän hallinnon vaatimuksia, aivan samalla tavalla kuin viranomainenkin. Jos yksityinen käyttää julkista valtaa, on hän myös saman virkavastuun alainen kuin viranomainenkin.
Hyvän hallinnon vaatimuksiin kuuluu mm. yhdenvertaisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, suhteellisuusperiaate sekä luottamuksensuojaperiaate. Ongelmana on, että näitä periaatteita ei kuitenkaan yhdistyksen tarvitse noudattaa, vaan se voi halutessaan hyväksyä tai hylätä jäsenhakemuksen. Koska yhdistyksen ja sen toimihenkilöiden ei tarvitse toimissaan noudattaa hyvän hallinnon vaatimuksia ei lakiesitys ole sopusoinnussa perustuslain 124 §:n kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti