Aseluvat ja korkeimman hallinto-oikeuden käytäntö

Korkeimman hallinto-oikeuden tilastojen mukaan viime vuosi oli poikkeava aselupia koskevissa valituksissa. Vuosikertomus on vielä painossa, mutta tässä KHO:sta saadut luvut: saapuneita valituksia vuonna 2010 yhteensä 72 kpl, ratkaistu 47 kpl, päätös vahvistettu 40 kpl, päätöstä muutettu 1 kpl, asia palautettu 1 kpl, muutoksenhakemus jätetty tutkimatta 3 kpl, asia rauennut 3 kpl ja vireillä vuoden lopussa 50 kpl.

Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,2 kuukautta.

Vertailemalla vuosikirjojen sarakkeen "Ratkaistuvuoden aikana" lukuja sarakkeisiin "Muutoksenhaun alainen päätös on vahvistettu" sekä "Muutoksenhaun alaista päätöstä on muutettu" saadaan jonkinlainen kuva ratkaisuista. Mikäli ratkaistuja on yhtä paljon kuin päätös vahvistettu -lukuja, yksikään valituslupahakemus ei ole menestynyt tai vaikka valituslupa olisi tullutkin, ratkaisu ei ole muuttunut.

Ase-asioita koskevat tapaukset löytyvät alkupuolelta otsikon "Turvallisuus, yleinen järjestys ja eräät luvat yhteensä" alta.

Vuosikertomukset 2000-09 löytyvät osoitteesta: http://www.kho.fi/17354.htm

Aselupa-asioista on tuoretta tietoa myös Poliisin vuosikertomuksessa, josta muutama poiminta.

Lupapalvelut:
Aseiden hallussapidon peruutusten ja varoitusten määrä nousi Aselupia myönnettiin vuonna 2010 yhteensä noin 70 000, joista hallussapitolupia oli yhteensä 58 695. Asevalvonnassa hallussapitolupiin kohdistuvien peruutusten ja varoitusten määrä kasvoi yli tuhannella kappaleella vuoteen 2009 verrattuna.

Asehallinnossa käsiteltiin vuonna 2010 yhteensä 1050 ase-elinkeinonharjoittajien kaupallisiin lupiin liittyvää asiaa. Erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin sekä asekeräilijäksi hyväksymiseen liittyvia asioita käsiteltiin yhteensä 182.

Asehallinnonmaksuttomien suoritteiden määrä oli noin 2500. Lisäksi asehallinnon aseteknisellä puolella tarkastettiin vuonna 2010 yhteensä 66 379 ampuma-asetta. Laki ampuma-aselain muuttamisesta hyväksyttiin eduskunnassa 27.10.2010. Muutettu laki tulee voimaan 13.6.2011. Ampuma-aseasetuksen ja muiden muutettuun ampuma-aselakiin liittyvien asetusten valmistelua jatketaan.

Turva-ase/Rabita - rekisterihanke eteni vahvistetussa aikataulussa. Järjestelmäkokonaisuus käsittää ampuma-ase ja aseluparekisterin, turvallisuusalan luvat sekä rahankeräysrekisterin.

Myönnetyt aseluvat, kappaletta:
2006, 82 047
2007, 85 409
2008, 82 629
2009, 71 515
2010, 70 164

Lupavalvonnalliset toimenpiteen, kappaletta / Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja varoitukset:
2008, 2510
2009, 3125
2010, 4220

Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä:
Ampuma-aseasioissa on valtionasiamiehen lausuntoja annettu hallinto-oikeuksiin 548. Poliisihallitus teki 8 valitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallinto-oikeuksien päätöksistä.

http://www.poliisihallitus.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/pfbd/5E21793CEB2AF0F7C2257899002586A4?opendocument

Vastine HS pääkirjoitukseen 5.12.2010 - Aseluville saatava yhtenäiset perusteet

Valtakunnallinen asevastaisten fanaatikkojen pää-äänenkannattaja Helsingin Sanomat kirjoittaa 5.12.2010 pääkirjoituksessaan "Aseluville saatava yhtenäiset perusteet"

Kyseisen pääkirjoituksen asiantuntemattomuutta kuvaa hyvin sen selkeästi asenteellinen sekä virheellinen sisältö.

"Suomen hallinto-oikeuksien ja poliisien käsitykset eroavat kiusallisen paljon siinä, kuka on soveltuva pitämään ampuma-aseita hallussaan. Hallinto-oikeudet ovat tänä vuonna kumonneet poliisien päätöksiä aseluvan peruutuksista enemmän kuin monena edellisenä vuonna yhteensä. Hallinto-oikeudet ovat ruuhkautuneet valituksista, jotka koskevat poliisin tiukkaa linjaa aseluvan myöntämisessä."

Tässä kohtaa olisi kyseisen pääkirjoituksen kirjoittaneella toimittajalla ollut syytä tutustua siihen miten hallinto-oikeudet toimivat ja mitkä asiat kuuluvat hallinto-oikeuksien tehtäviin.

Hallinto-oikeuden tehtävä on perustuslain edellyttämänä valvoa, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Valitus tapauksissa hallinto-oikeuden tehtäväksi on jäänyt korjata poliisin tekemät päätökset, jotka eivät ole perustuneet lakiin ja juuri tästä syystä kyseiset lainvastaiset päätökset on jouduttu muuttamaan hallinto-oikeuksissa.

Poliisihallituksen lukuisat "lupakäytäntöjen yhtenäistämiseksi" antamat ohjeet ovat kyllä tässäkin tapauksessa toimineet, mutta vain ja ainoastaan negatiivisessa mielessä. Kyseiset vastoin voimassaolevaa lakia annetut ohjeet ovat pääosin syynä siihen että lupa- ja hallintoasioista joudutaan valittamaan hallinto-oikeuteen. Onko Poliisihallitus siis ylittänyt toimivaltansa?

"Lainmuutoskaan tuskin muutaa sitä, että poliisilla ja hallinto-oikeuksilla on erilaisia näkemyksiä ihmisten kelpoisuudesta aseluvan haltijaksi"

Ihmettelemme suuresti myös sitä, että jos poliisi noudattaa voimassaolevan lain sijaan epämääräisiä ohjeita, jotka eivät edes juridisesti voi mennä voimassaolevan lain yläpuolelle ja jonka johdosta hallinto-oikeudet sitten korjaavat tämän nojalla tehdyt päätökset lakiin perustuen lakia noudattaviksi, yrittää Helsingin Sanomat kuitenkin edelleen valheellisesti kertoa että poliisilla ja hallinto-oikeuksilla olisi erilaisia näkemyksiä ihmisten kelpoisuudesta aseluvan haltijaksi?

Valituksissa hallinto-oikeuksille on valitettu viranomaisen tekemistä päätöksistä ja kun nämä eivät ole yksinkertaisesti perustuneet lakiin, on hallinto-oikeuden perustuslain edellyttämä velvollisuus muuttaa päätöksiä niin että ne noudattavat lakia.

Ihmettelemme myös suuresti miksi Helsingin Sanomat ei ole tätä ymmärtänyt, vai onko kyseinen pääkirjoitus tulkittava niin, että HS:n mielestä lakeja ei tarvitsisikaan noudattaa, kunhan sen vain pystyisi selittämään?

"Nyt olisi tarpeen saada maan hallinto-oikeuksiin yhtenäinen kanta niistä edellytyksistä, joita aseluvan haltijalta vaaditaan. Se on tarpeen sekä aselupien hakijoiden oikeusturvan että yleisen turvallisuuden kannalta"

Kyseinen väittämä ei ainoastaan ole virheellinen, vaan myös totuutta vääristelevä. Hallinto-oikeuksien tehtävä ei ole myöntää lupia, tai päättää mitä edellytyksiä aseluvan haltijalta vaaditaan, vaan kuten jo edellä totesimme on hallinto-oikeuksien tehtävä noudattaa lakia ja valitustapauksissa valvoa että näin myös tehdään. Se kenelle lupia myönnetään ja mitä edellytyksiä luvan saajalta vaaditaan, tulee säätää riittävän selkeällä lailla.

Valitettavasti uusi aselaki ei tätä kuitenkaan ole, joten odotettavissa on että hallinto-oikeudet tulevat olemaan ruuhkautuneita vuosikausiksi eteenpäin, tai kunnes kyseinen uusi aselaki avataan ja muutetaan niin että se ei sisällä selkeitä lain vastaisuuksia tai karkeita teknisiä virheitä, jotka voidaan tulkita eri oikeusasteissa eritavalla.

Tässä kohtaa on myös todettava että lainsäätäjä (eduskunta) on pahoin epäonnistunut toimessaan.

Onko tähän sitten mahdollisesti myötävaikuttanut Helsingin Sanomien kaltainen asevastainen media, joka nyt mainitulla pääkirjoituksellaan on jälleen kerran todistanut sen, että kun kyseinen lehti kirjoittaa aseisiin tai aselakiin liittyvästä, on sisältö asenteellisesti sekä lähtökohtaisesti valmiiksi asevastaista hoblofobiaa, ilman esitettyä faktoihin perustuvaa tietoa.

"Perustuslaki edellyttää, että kaikessa julkisessa toiminnassa noudatetaan tarkoin lakia. Henkilö tai yhteisö, joka pitää valtion tai kunnan viranomaisen päätöstä itseään koskevassa asiassa lainvastaisena, voi pääsääntöisesti valittaa siitä.

Viranomaisen on päätöksen yhteydessä ilmoitettava, miten ja kenelle päätöksestä voi valittaa. Usein päätökseen voidaan ensin hakea oikaisua, jonka jälkeen päätökseen edelleen tyytymätön voi valittaa hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuksien tuomiopiirit määräytyvät maakuntien aluejaon mukaisesti niin, että kunkin tuomiopiirin alue kattaa 1 - 3 maakuntaa.

Hallinto-oikeus ratkaisee valituksen perusteella, onko valituksenalainen viranomaisen päätös lainmukainen. Ellei hallinto-oikeuden ratkaisu tyydytä, voidaan useimmissa asioissa valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ainakin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta."

http://www.oikeus.fi/4319.htm

Marko Tammelin
Toimittaja