Kokoomuksen kansanedustaja ja Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä ottaa kantaa aselakiuudistukseen tuoreessa blogikirjoituksessa.
***************
Aselain käsittelyä odotellessa
Hallintovaliokunnan pöydällä istuntokauden alkua odottava hallituksen esitys ampuma-aselain muuttamisesta on luultavasti yksi seuratuimmista lakimuutoksista tulevan kevään aikana. Näin voi ennustaa aiheesta tulleen kansalaispalautteen määrästäkin.
Aseita koskeva keskustelu näyttää kuitenkin menevän helposti ylilyönneiksi, oltiinpa sitten puolesta tai vastaan. Liioittelu, ääriratkaisut tai asiattomuuksiin meneminen eivät kuitenkaan auta tässäkään asiassa ketään.
Mielestäni metsästys, ampumaurheilu ja vapaaehtoinen maanpuolustus siihen kuuluvine ampumakoulutuksineen ovat kaikki hyväksyttäviä ja jopa suositeltavia harrastusmuotoja. Niillä on myönteistä merkitystä paitsi harrastajille itselleen, myös laajemmin yhteiskunnassa. Metsästyksellä tapahtuva riistaeläinten kantojen hoito, esimerkiksi hirvenmetsästys, edistää liikenneturvallisuutta. Urheilu ja liikunta kaikissa muodoissaan ovat kansanterveydellisesti hyödyllistä toimintaa. Asevelvollisuuteen perustuva maanpuolustus puolestaan tarvitsee toimiakseen reservin, joka niukkojen kertausharjoitusten ohella on valmis harjoittamaan omaa toimintakykyään vapaaehtoisesti ja omalla kustannuksellaan. Kaikenlainen yhdistystoiminta luo ihmisten välille sosiaalisia verkostoja, jotka ovat tärkeitä yhteiskuntaa koossa pitäviä voimia.
Vastuulliset harrastajat huolehtivat aseistaan pääsääntöisesti hyvin ja säilyttävät niitä turvallisesti, lain edellyttämällä tavalla. Aina silloin tällöin paljastuu kuitenkin laiminlyöntejä. Lisää huomiota pitäisikin kiinnittää siihen, miten voidaan nykyistä paremmin puuttua huolimattomuuteen aseiden säilytyksessä. Joissain kannanotoissa on kuitenkin esitetty jopa aseiden kotisäilytyksen kieltämisestä. Vaihtoehtoisten säilytystapojen kustannukset ja keskitettyyn säilytykseen liittyvät turvallisuusriskit ovat kuitenkin niin suuret, että lopputulemaa ajatellen sellaista ratkaisua on vaikeaa pitää järkevänä.
Esillä ollut ehdotus poliisin suorittamista, ennakkoon ilmoitettavista säilytyksen tarkastuksista on kohdannut vastalauseita harrastajien taholta, mikä on aivan ymmärrettävää. Moni kokee asian niin, että harrastajat leimataan esityksellä potentiaalisiksi rikoksentekijöiksi. Kuitenkin aseturvallisuuden yksi tärkeä osa-alue on juuri säilytyksen turvallisuus. Sen varmistamista on tavalla tai toisella kehitettävä.
Aseet kuuluu saada pois sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät käyttäytymisensä tai terveydentilansa perusteella sovi pitämään sellaisia hallussaan. Tässä tavoitteessa ollaan päästy jo aimo askel eteenpäin, kun poliisi ajoi viime joulukuussa ristiin ase- ja rikosrekisterit. Myös aseluvan hakijan kattavampi arviointi ja sen kannalta tarpeellisten tietojen parempi saatavuus lupaviranomaiselle on järkevä ajatus. Se on kuitenkin realismin nimissä myönnettävä, että mikään kielto ei poista laittomien aseiden ongelmaa. Kieltoja kun tottelevat vain lainkuuliaiset kansalaiset.
Oman käsitykseni mukaan lopulta yksi suurimmista tekijöistä turvallisuuden osalta on lupaprosessi. Miten lupa myönnetään, mitä edellytyksiä vaaditaan, minkälaisilta tahoilta lausuntoja pyydetään, kuinka usein luvat pitää anoa jne. Olisikin mielenkiintoista kuulla kokemuksianne nykyisen lupaprosessin toimivuudesta ja näkemyksiänne mahdollisista muutostarpeista.
***************
Alkuperäinen blogimerkintä tästä linkistä.
Katso myös www.outimakela.com.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti