Espoon Sellon ampumatapauksen jälkeen on mediassa ja Kalevan pääkirjoituksessakin jälleen kerran kiinnitetty huomiota aselakiimme nimen omaan yhden käden aseiden osalta. Tosiasiallisesti aselakimme kiristettiin jo 29.9.2008 annetulla ohjeella (SMDno/2008/1009) näiden aseiden osalta tasolle, joka on ehdotettuakin aselakia tiukempi. Kuvaavaa on, etteivät edes panttilainaamot enää huoli pistooleja, koska niitä ei voi laillisesti myydä.
Tästä huolimatta ampuma-asein tehtyjen henkirikosten määrään ja laadun (luvattomat vs. luvalliset ja asetyyppi) osalta näkyvissä ei ole muuta muutosta kuin hienoinen kasvu luvattomien pistoolien osuuden määrässä, vaikka käytännössä tiukennettu aselaki on ollut voimassa jo puolitoista vuotta.
Vuonna 2009 tehtiin ampuma-aseella noin 20 henkirikosta, mikä pitkällä aikavälillä on muodostunut ikäväksi vakioluvuksi. Muilla keinoin, pääosin teräaseella, on tapettu pitkälti toista sataa ihmistä, yleensä kännissä. 94 % Suomen henkirikoksista tehdään muilla välineillä kuin luvallisin asein.
Asejakautuma henkirikoksissa vuonna 2009 oli medialähteiden mukaan:
Yhdeksän (9) luvattomalla pistoolilla (aiempien vuosien kokemusten mukaan aseet ovat pääosin joko olleet luvattomia sodista lähtien tai ne ovat ulkomailta salakuljetettuja). Kolme (3) luvattomalla haulikolla, yksi (1) määrittelemätön "metsästysase" ja kolmessa (3) tapauksessa ampuma-asetta ei ole yksilöity.
Kahdessa (2) tapauksessa luvallisella pistoolilla oli ratkaiseva rooli, kahdessa tapauksessa tappajalla oli käytettävissään monia aseita. Luvattomat aseet olivat tekovälineitä lähes kahdessa kolmesta henkirikoksesta. Tekijöistä noin puolet edusti ns. valtaväestöä, mikä on poikkeuksellisen vähän. Yli puolella näyttäisi olevan rikollinen tausta, mikä on "normaalia", ja ikäjakauma on keski-ikäisestä vanhukseen. Nuorin tappaja on 25-vuotias.
Tiukennetusta aselupaohjeistuksesta huolimatta ampuma-asein tehtyjen henkirikosten määrä on jopa nousussa. Luvattomien aseiden määrä on vähintäänkin entinen. Tilastollisesti alkaa olla jo todistettu, ettei ohjeella ja sen linjassa olevalla lakiehdotuksellakaan ole mitään vaikutusta henkirikoksiin. Millä sitten voisi olla?
Taparikollisuudella ei ole nähty ko. rikosten torjunnassa mitään merkitystä, eikä lukuisista aserikoksista tuomittuihin taparikollisiin ole esitetty kohdistuvaksi mitään sanktioita. Ei edes useista ampuma-aserikoksista tuomituille ja/tai laittomaan (tappo)uhkaukseen syyllistyneille, kuten Espoossakin nähtiin kohtalokkain seurauksin. Suomessa taparikollinen saa luvattomasta aseesta pääsääntöisesti sakkoja.
Ainakin seitsemässä näistä henkirikoksista tekijä olisi ollut tekohetkellä vankilassa jossain muussa maassa kuin Suomessa. Siten pelkästään oikeuskäytäntöä muuttamalla ilman minkäänlaisia lainmuutoksia näiden henkirikosten määrästä katoaisi ilmeisesti kolmannes.
Jussi Peltola
päätoimittaja
Ase-lehti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti