Uutisointi näistä on kuitenkin aivan hanurista. Toimittajien täytyisi miettiä tarkkaan, kannattaako jokaiselle törpölle antaa heidän kaipaamaansa 15 minuuttia julkisuudessa. Osa näistä tapauksista nimittäin mitä ilmeisimmin on sellaisia.
Joskus viime- tai edellisenä vuonna Hgin Katajanokalla tehtiin useina päivinä useita havaintoja miehestä, joka liikkui kaduilla kivääri takkinsa alla. Alla, mutta niin että muut kulkijat sen näkivät. Kun poliisi lopulta äijän tavoitti, ilmeni jo etukäteen arvattavissa ollut asia: kivääri oli joko deko tai replika. Sellaisen kanssa kävely lienee antanut jonkinlaista vallantunnetta ja arvatenkin kiinnijääminen sopi tällekin tyypille. Näin hän oli hetken aikaa poliisin edessä Tärkeä Henkilö. Sai pikkusakon järjestyslain rikkomisesta – eihän siinä muuta rikosta ollut.
Ongelma on, miten tämän medialle selittää. Älkää julkaisko kaikkea sontaa tai ”salatkaa asiat” ei ole noin yleisesti ottaen hyvä neuvo toimittajille. Heidän intressinsä asiassa ovat kuitenkin ilmeiset. Myös poliisin tiedottamista voi pohtia. Kun kuitenkin päiväkodin lähellä on nähty ”asemies” ja tieto on levinnyt perheille ja kai koko kaupunginosaan, niin poliisilla on velvollisuus tiedottaa tapauksen selviämisestä.
Asiaa kannattaa siis miettiä, sillä höpöjututkin luovat mielikuvaa joka puolella pyörivistä ”asemiehistä”, ja vaikuttavat suuren yleisön asenteisiin. Varsinkin kun ampuma-aseella tehdyt tapot (luvallisella keskimäärin 7 per vuosi) uutisoidaan monen aukeaman jutuilla, puukotukset (keskimäärin 47 per vuosi) etusormen mittaisella pätkällä ja paljain käsin tapetut (keskimäärin 29 per vuosi) pikkurillin pituisella uutisella.
HS 28.5.2010 - Pukinmäen epäillyltä asemieheltä löytyi muovikuula-ase
9 kommenttia:
Aiemmassa uutisessa epävarma asia sanotaan täysin varmana: "poliisi näki valvontakameroiden kuvista, että miehellä olikin oikea käsiase".
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Aseen+kanssa+koulun+pihalla+hiippaillut+mies+kiinni/1135257138756
Sitten paljastuukin, että se on muovista tehty lelu. Niin monet kerrat toitotetaan, että muovista asetta on vaikea erottaa aidosta. Niin se yleensä onkin, mutta miksi mennään sitten sanomaan, että se on /varmasti/ oikea, kun samalla valistetaan ettei voi tietää?
Onko tarkoitus vain hypettää ja saada hienot otsikot? Vai onko "oikea käsiase" määritelty uudelleen niin, että sellainen on kaikki, mikä vähänkin on mutkalla?
Hauskaa miten poliisilla on kyllä resursseja leikkipyssyjen tarkistuksiin, mutta oikeita aseita ei voida käydä hakemassa pois, mikäli ne ovat laittomia:
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010053111770970_uu.shtml
Tähän rinnastettuna on mielenkiintoista, miten luvallisen aseen haltijan kotiin suoritettu etsintä olisi ollut ihan ok -siis ilman epäilyä rikoksesta?!?
Jotenkin tuntuu, että nykyisestä ilmapiiristä on kadonnut todellisuus ja todenperäisyys jotka on sekoittuneet fiktioihin ja uutisointien kauhukuviin. Tähän ei tarvitse lisätä kuin henkilö jolla on vielä lisänä vilkas mielikuvitus niin varmasti poliisi saa pikaisen puhelun. Vaikka joku poijan koltiainen osoittaisi vaikka sormella kuin käsiaseella...
http://hikipedia.ws/wiki/K%C3%A4siase
Olisi mielenkiintoista kuulla, mitkä nämä ilmeiset intressit ovat, jotka mielestäsi toimittajilla on näissä uutisoinneissa.
Kun tuota viimeaikojen näyttävää aiheeseen liittyvää uutisointia on seurannut niin mieleen tulee, että toimittajien intressinä noin yleisesti ottaen on (aseuutisointinsa kautta) vaikuttaa negatiivisesti suuren yleisön mielipiteisiin?
Hyvä esimerkki:
Poliisihallitus otsikoi tiedotteensa "Poliisi on perunut lähes tuhat aselupaa".
Rehellisempi otsikko olisi ollut "Aseenomistajilla erittäin vähän rikkeitä"
Moniko toimittaja joka väänsi ko. tiedotteesta juttua kuitenkaan lähestyi asiaa tuolta toiselta kantilta?
Lue: http://aselaki.blogspot.com/2010/06/harvinaisen-nuhteetonta-porukkaa.html
"Poliisihallitus otsikoi tiedotteensa "Poliisi on perunut lähes tuhat aselupaa".
Rehellisempi otsikko olisi ollut "Aseenomistajilla erittäin vähän rikkeitä"
Moniko toimittaja joka väänsi ko. tiedotteesta juttua kuitenkaan lähestyi asiaa tuolta toiselta kantilta?"
Ette nyt aivan täysin ymmärrä, että toi niin sanottu toinen kantti on asenteellinen, subjektiivinen ja propagandistinen näkökulma, joten siksi sitä ei ole valittu.
Jos kirjoitetaan poliisin peruneen lähes tuhat aselupaa, se on silkkaa kylmää faktaa vailla sen kummempaa asennetta asiaan. Jos taas sanotaan, että aseenomistajilla on todettu erittäin vähän rikkeitä, mennään jo selkeästi tulkinnan puolelle. Se, onko löydettyjen rikkeiden lukumäärä vähäinen vai ei, on nimittäin näkökulmakysymys, johon ei ole ehdotonta totuutta - toisin kuin siihen, että poliisi on perunut lähes tuhat aselupaa, joka on kiistaton fakta, jota ei voi kumota oli sitten aseharrastaja tai aseiden vastustaja.
Siksi asiasta on uutisoitu vain tuosta näkökulmasta.
Muutenkin tuntuu hyvin usein siltä, että aseharrastajat tulkitsevat median viestejä vain omasta näkökulmastaan. Eli lukevat niin sanotusti kuin piru Raamattua.
Oivallinen esimerkki tällaisesta vainoharhaiduudesta on tämä lainaus:
"Kun tuota viimeaikojen näyttävää aiheeseen liittyvää uutisointia on seurannut niin mieleen tulee, että toimittajien intressinä noin yleisesti ottaen on (aseuutisointinsa kautta) vaikuttaa negatiivisesti suuren yleisön mielipiteisiin?"
Ei. Ensinnäkään "toimittajat" eivät ole yhtenäinen ryhmä, joka ajattelee kaikesta samalla tavalla. Yhtä lailla toimittajissa on aseharrastajia ja aseiden vastustajia ja aseisiin täysin neutraalisti suhtautuvia kuin missä tahansa muussakin ihmisryhmässä. Toisekseen unohdatte, kenties tahallanne, ettei toimittajan tehtävä ole vaikuttaa maailmaan ja asenteisiin uutisoinnillaan, vaan ainoastaan raportoida todellisuutta. Hyvä toimittaja pyrkii objektiivisuuteen oli oma kanta johonkin asiaan mikä hyvänsä.
Objektiivisuus vain ei useinkaan tarkoita samaa kuin aseharrastajan näkökulma, minkä aseharrastajat usein iloisesti unohtavat - kuten se ei tarkoita myöskään aseharrastajavastaisuutta.
Ja mitä tulee leikkipyssyistä uutisointiin. Toimittajan intresseissä ei todellakaan ole jättää kertomatta jotain asiaa, jotta hän saisi luotua positiivisempaa asennetta aseisiin - ymmärrätte kai itsekin, että se olisi propagandaa, eikä journalismia? Kyse ei myöskään ole hysterian lietsomisesta (ellei kyseessä ole iltapäivälehti, joka elää pelkojen levittämisestä). Kyse on siitä, että iso joukko ihmisiä on nähnyt aseen kanssa riehuvan ihmisen ja median tehtävänä on rauhoittaa heitä kertomalla, ettei kyse ollut oikeasta aseesta, vaan leikkipyssystä. Koska uutisen on kuitenkin kerrottava tapauksesta ymmärrettävästi muillekin kuin asemiehen nähneille, on ensin kerrottava lähtötilanne: siis että mies riehui aseen kanssa, ja asetta oletettiin oikeaksi. Sen jälkeen kerrotaan asia niin kuin se oli. Ei siinä sen kummempia agendoja ole taustalla.
Ohessa pari uutislinkkiä samasta tapauksesta jossa toisessa paistaa läpi toimittajan into puhua mahdollisimman isolla ASEista.
www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+piiritti+kerrostaloa+Espoossa+%E2%80%93+kiinni++kolme+ihmist%C3%A4+ja+pystykorva/1135257630213?cmp=nl-170610
www.vartti.fi/artikkeli/6212ef85-53e6-46bb-ba73-172c983aae7c
Asejäljennös eli replika + puukot & puntarit = ASEVALIKOIMA
Totta on että toimittajia on kaikenlaisia kuten muitakin eläjiä. Mutta ei tarvitse olla edes kapeakatseinen aseharrastaja huomatakseen, että yleensä kuitenkin "asejutuista" kirjoitetaan tällä tasolla...
http://www.vartti.fi/artikkeli/6212ef85-53e6-46bb-ba73-172c983aae7c
...eikä edes suht neutraalisti kuten ihme kyllä tässä HS hieman linjastaan poiketen kertoo...
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Poliisi+piiritti+kerrostaloa+Espoossa+%E2%80%93+kiinni++kolme+ihmist%C3%A4+ja+pystykorva/1135257630213?cmp=nl-170610
Kun poliisin tutuilla hörhöillä on replika eli asejäljennös + pari puukkoa & puntareita niin yhteenlaskettuna tästä tulee kiva ASEuutinen ja kyseessä on runsas/laaja ASEVALIKOIMA? Eiköhän suurimmalla osalla meistä löydy erittäin laaja ASEvalikoima kotoa ja konttorista, se on eri asia kuinka niitä käyttää.
Ps. Onneksi Hesarin mainitsema pystykorva oli kuitenkin vain koira.
Lähetä kommentti