sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Leikkipyssyillä hörhöilevät henkilöt

Helsingin poliisilaitokselta kysyttiin haastattelumuotoisesti nykyään niin tavalliselta tuntuvista uutisista tyyppiä;

"Mies osoitteli raitiovaunuja aseella Kiasman viereisellä nurmikolla Helsingin keskustassa keskiviikkona iltapäivällä. Poliisi otti hänet ja toisen miehen kiinni yhden jälkeen samalta paikalta. -- Ase osoittautui tarkemmissa tutkimuksissa aidonnäköiseksi muovikuula-aseeksi” (IS 9.6).

Tämähän näiden lopputulos yleensä on; kyseessä on lelu ellei risu, mitä paikalle hälytetyt partiot eivät tietenkään voi tietää.

Ohessa rikosylikomisario Juha Laaksonen vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

K1:
Onko Hgin poliisilaitoksella, tai mahdollisesti poliisin piirissä laajemmin,
tilastoitu tai arvioitu, ovatko tällaiset tapaukset lisääntyneet,
vai onko lisääntynyt lähinnä
a)      yleisön tai
b)      poliisin reagoiminen niihin tai
c)       median uutisointi niistä?

V: Maantieteellisesti Helsingin poliisilaitoksen alueelle kirjattujen ko. ase/asemies –hälytystehtävien määrät eivät ole nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana.
Kyseisiä hälytystehtäviä kirjataan vuositasolla noin kolmekymmentä. Suurin osa tämänkaltaisista hälytystehtävistä kumpuaa kansalaisilmoitusten perusteella.

K2.
Onko arvioitu,
a)      missä määrin näitä tapahtuu siksi, että kaikenlaiset hörhöt saavat sillä oman 15 minuuttiansa julkisuudessa
b)      tai muuten apinointina? Matkitaan toisia.

V: Hälytystehtäviin sisältyy monenlaisia tapauksia. Mitään varsinaista valtatrendiä kyseisissä hälytystehtävissä ei ole havaittavissa. Kysymyksenasettelussa esitettävää kontekstia ei ole ollut havaittavissa.

K3.
Edelliseen liittyen, onko mietitty olisivatko tapaukset vähennettävissä toisenlaisella tiedottamisella ja uutisoinnilla?
Tietysti ne vähenisivät ao. henkilöiden järjen käytön lisääntymisellä, mutta se voi olla pisin tie (jos käyttäisin hymiöitä, tässä olisi sellainen).

V: Tapausten määrä on vuositasolla vähäinen. Tosin yksikin ko. hälytystehtävä on liikaa. Osaan tapauksista kytkeytyy mukaan alkoholi/muut päihteet, jolloin henkilön arviointikyky/-taso on alentunut ja henkilön toiminta on osaltaan johtanut po. tilanteeseen. Kansalaisten valppaus on saattanut myös lisääntyä kansallisella tasolla tapahtuneiden murhenäytelmien johdosta, mikä on osaltaan saattanut lisätä ilmoittamisen aktiivisuutta.

Yhteenveto:
Kun tapaukset eivät ole 3 v aikana lisääntyneet, mutta uutisiin tuntuu törmäävän jatkuvasti, niin lienee lupa päätellä että tapausten uutisointi on lisääntynyt. Myös niin, että ne saavat tilaa enemmän kuin peukalon mittaisen pätkän.
Sekin on tietenkin mahdollista, että oma allergisuus näitä kohtaan on lisääntynyt.

Mikko Niskanen, toimittaja

Lue myös "Taas leikkipyssy" blogikirjoitus.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Kuten blogitekstisi alussa olevasta IS-lainauksesta näkyy, alussa puhutaan kuten oikeasta aseesta ja lopussa mainitaan yhdellä lauseella että se oli leluase. Voi toki olla, että halutaan a) hyvät otsikot b) mieleenpainuvat ja tunteita nostavat uutiset. Eli jääköhän tämä loppuun "pienellä printattu" maininta leluaseesta huomaamatta niiltä, jotka eivät lue juttua loppuun asti.

Tätä pitäisi hieman tutkia laajemmin jotta voisi tietää onko näiden uutisointi muuttunut, mutta samaa tuntee itsekin, että jotenkin näin "aserikos"-uutisia pitää saada lehtien sivuille isoilla kirjaimilla ja entistä enemmän?

Näillä on ehkä vaikutusta ihmisten yleiseen mielikuvaan aseista, mutta viranomais- ja lainsäätäjätasolla asian pitäisikin perustua järkeen, eikä tunteisiin, saisimme aikaan parempia lakeja. Ehkä jopa sellaisia lakeja, jotka olisivat asiantuntijoidenkin mielestä hyviä?