Postin kielletyt lähetykset – Itellan asekielto-missio 2012?

Itella Posti on 29.12.2011 tiedottanut seuraavaa:

"Aseiden ja niiden osien lähettäminen postitse kiellettyä"

"Kyseessä on ennen kaikkea Itella Postin oma turvallisuuslinjaus. Lain määrittelemien ja käytössämme olevien valvontamenetelmien rajallisuuden vuoksi olemme päätyneet ratkaisuun."

"Tarkennetut listat kielletyistä tuotteista julkaistaan Postin verkkosivuilla 2.1.2012."

Näitä uusia toimitusehtoja ei ollut kysyttäessä saatavilla 2.1.2011 Itellan postin toimipisteistä.

Itellan kielletyt lähetykset sivulla olevassa listassa kerrotaan että kokonaan kiellettyjä ovat:

"Aseet, ilma-aseet, ase- ja räjähdysainejäljennökset (kielto kattaa aseet, lukot, lippaat, patruunat, vaimentimet ja näitä vastaavat osat sekä kaasupistoolit ja kaasupanosten laukaisemiseen tarkoitetut laitteet, ei kuitenkaan optiikkaa, puhdistusvälinesarjoja ja tyhjiä koteloita).", sekä niin ikään erikseen todetaan kiellettyjä olevan myös: "Airsoft-aseet (jos ulkomuotonsa perusteella luokitellaan asejäljennökseksi), Asejäljennökset eli replikat, Kaasupistoolit ja kaasupanosten laukaisulaitteet, lippaat (aseen osa), Patruunat, Piiput (aseen osa), Puiset tukkiosat (aseen osa), Starttipistoolit, Vaimentimet."

Maailman postiliiton yleissopimuksessa näistä vain räjähdysaineet ja niiden jäljennökset sekä näiden kuoret, niiden jäljitelmät tai käyttökelvottomiksi tehdyt räjähtävät laitteet tai taisteluvälineet, ovat sellaisia esineitä, joiden lähettäminen voidaan kieltää ja joita ei kuljeteta perille, eikä anneta vastaan ottajalle, eikä myöskään palauteta lähtömaahan. Kiellettyjä asioita ei saa lähettää missään luokassa lähetyksiä.

Mutta takaisin tiedotteeseen, ensimmäisenä asiaan perehtyessä huomio kiinnittyy siihen että tiedote on annettu 29.12.2011 ja tarkentuneet määräykset tulevat voimaan 2.1.2012.

Tiedotteessa mainitaan että "Tiedotimme asiasta kotimaisille aseliikkeille", mutta sitä ei kerrottu, koska tämä oli tehty. Kuluttaja-asiakkaita tiedotettiin verkkosivuilla julkaistulla tiedotteella kolme päivää ennen kuin toimitusehtomuutokset astuvat voimaan. Postin toimipisteistä papereilla saatavat toimitusehdot ovat edelleen ne samat ja vanhat.

"Tottahan jokainen postin asiakas menee Itella Posti Oy:n www-sivuille ensimmäisenä tarkistamaan tuoreimmat tarjoukset erilaisten pakettien tai kirjeiden lähettämisestä saatavista posti-bonus pisteistä tai muista posti-bonus eduista. Josko näin uuden vuoden aikaan sinisistä paketeista saisi vaikka 50% alennuksen postimaksuista..."

Asiaa tiedotettaessa on taidettu unohtaa voimassa olevan postilain 41 § pykälän postia koskeva velvoite, jossa ohimennen mainitaan, että toimitusehtojen muutoksista on tiedoitettava vähintään kuukautta ennen niiden voimaan tuloa.

Tasavallan Presidentin asetus 69/2011 Maailman postiliiton yleissopimuksen ja eräiden muiden sopimusten voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta.

Kohdassa: "Yksityiskohtaiset perustelut, Maailman postiliiton yleissopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön, Osa 1, Kansainvälistä postiliikennettä koskevat yhteiset säännöt", todetaan seuraavaa:

"15 artikla. Lähetykset, joita ei oteta vastaan; Kiellot.

Artiklassa annetaan määräyksiä niistä lähetyksistä, joita ei oteta vastaan. Artikla sisältää kieltoja, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kansainvälisessä postiliikenteessä ei kuljeteta esimerkiksi vaarallisia aineita tai eläviä eläimiä. Peruslähtökohtana on, että lähetyksiä, jotka eivät täytä yleissopimuksessa ja toimitusohjesäännöissä mainittuja ehtoja, ei oteta vastaan. Myöskään sellaisia lähetyksiä ei oteta vastaan, jotka on lähetetty vilpillisen toimen seurauksena tai kun tarkoituksena on ollut välttää asianmukaisen ja täyden maksun maksaminen. Poikkeukset artiklan sisältämiin kieltoihin on kuvattu toimitusohjesäännöissä. Lisäksi kaikilla postihallinnoilla on mahdollisuus laajentaa artiklan sisältämiä kieltoja."

Artiklan 15 kohdassa 1.3 todetaan että kaikilla jäsenmailla tai niiden nimetyillä operaattoreilla on mahdollisuus laajentaa tämän artiklan sisältämiä kieltoja, joita voidaan soveltaa käytäntöön heti, kun ne on sisällytetty vastaavaan kokoelmaan. Kokoelmalla viitattaneen lainsäädäntöön, eli postilakiin.

Hallituksen esityksessä (216/2010 vp) todetaan yksityiskohtaisissa perusteluissa:"Voimassa olevan postipalvelulain 11 §:n 2 momentissa säädetään sellaisista sisällöistä, joiden vuoksi postiyritys voi kieltäytyä vastaanottamasta tai välittämästä kirjelähetystä. Vastaava säännös sisältyy lakiehdotuksen 40 §:ään sisällöltään muuttamattomana." . Postipalvelulaki tunnetaan nykyisin postilakina.

Eduskunta on hyväksynyt ja tasavallan presidentti on allekirjoittamallaan päätöksellä vahvistanut että kyseinen artikla on sisällytetty postilakiin.

Voimassa olevan postilain 40 § pykälässä säädetään siis sellaisista sisällöistä, joiden vuoksi postiyritys voi kieltäytyä vastaanottamasta tai välittämästä lähetystä.

Postilaissa tai Maailman postiliiton yleissopimuksessa ei ole kielletty lähettämästä niitä esineitä, joiden välittämistä Itella Posti Oy on nyt kieltämässä.


Muita Itellan tiedotteessaan esittämiä perusteluja kielloille

Vaarallisten aineiden kuljettamista säännellään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) ja sitaatti: ”Vaarallisella aineella tarkoitetaan ainetta, joka räjähdys-, palo-, tartunta- tai säteilyvaarallisuutensa, myrkyllisyytensä, syövyttävyytensä taikka muun sellaisen ominaisuutensa vuoksi saattaa aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle;”

Lain 14 §:ssä on yleinen kuljetuskielto, jollei vaarallinen aine ole luokiteltu, pakattu ja merkitty laissa tai asetuksissa määrätyllä tavalla. Edellä mainitussa laissakaan ei siten mainita edes sanan neljänneksellä mitään Itella postin nyt kieltämistä esineistä.

Itellan kiellolle ja perusteluille ei ole juridisesti löydettävissä pohjaa kyseisen lain pykälän 3 § kohdan 1) mukaisista aineista, koska nyt kielletyt esineet eivät ole räjähtäviä, tai palo- ,tartunta- tai säteilyturvallisuutensa tai myrkyllisyytensä tai syövyttävyytensä taikka muiden tällaisten ominaisuuksiensa vuoksi sellaisia että ne saattaisivat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, ympäristölle taikka omaisuudelle. Kyseisessä laissa ei määritellä kuljetuksessa kiellettäväksi sellaisia esineitä, jotka eivät sisällä edellä mainittuja kriteereitä koskevia aineita, esineitä tai ominaisuuksia.

Itella on vedonnut kieltoja perustellessaan myös IATA:n (International Air Transport Association) lentoliikenteen rajoituksiin.

IATA:n sivulta löytyvässä FAQ (Usein kysytyt kysymykset) esitetään kysymys:
"I am a sporting shooter and need to travel to a competition with my weapon and ammunition. Is there anything I have to observe?"

Tähän on IATA antanut vastauksena seuraavaa:
"Sporting weapons and an amount of ammunition up to 5 kg (11 lb) may be in passenger checked baggage only. The weapon must be unloaded and be in its designated transport box. Please check with the airline you intend to travel on to make necessary arrangements."


IATA:n usein kysyttyjen kysymysten vastaukset ovat voimakkaassa ristiriidassa Itellan Posti Oy:n esittämien väittämien kanssa.

Viestinnän luottamuksellisuuden suoja

Perustuslaki pyrkii suojaamaan viestinnän luottamuksellisuuden mediasta riippumatta, koska perustuslain on mahdotonta seurata teknistä kehitystä riittävällä nopeudella, yksilöiden kaikki luottamukselliseen viestintään käytettävät mediat.

Itella on asiakaspalveluvastauksissaan ilmoittanut valvovansa lähetysten sisältöä läpivalaisemalla kirje- ja postilähetyksiä.

Tästä pääsemme siihen, että perustuslakimme mukaan viestinnän suoja on loukkaamaton (Perustuslain 10 § pykälä). Perustuslain 10 § pykälän esitöissä mainitaan asiasta, ettei viestinnän muodolla ole merkitystä, vaan kaikki viestintä on suojattua, erityisesti postin toimialalla (ns. kirjesalaisuus). - Tämä viestinnän suojan lavea määritelmällisyys siksi, ettei peruslain säätämisjärjestyksessä ehditä seuraamaan kaikkea viestinnän kehitystä.

Itella ei siten voi puuttua perustuslain nojalla säädettyyn yksityisyyden suojaan vetoamalla lakihierarkiassa alempiasteiseen säännökseen, direktiiviin, tai omien sisäisten ohjeidensa tulkintoihin.

Postilaissa, taikka laeissa turvatarkastuksista, ei mainita missään kohden oikeutta järjestelmällisesti tutkia kirjeen tai postilähetyksen sisältöä millään tavalla, joka kajoaa pakkauksen sisältöön. Päinvastoin, turvatarkastus on tehtävä postisalaisuutta rikkomatta. Läpivalaisu on menetelmä, joka puuttuu viestinnän sisältöön peruslain kieltämällä tavalla, tutkimalla suojatun lähetyksen sisältöä sen selvittämiseksi. Läpivalaiseminen on verrattavissa vastaavaan menetelmään kuin esimerkiksi puheluiden kuunteleminen.

Kummassakaan ei puututa suoraan viestinnän sisältöön mutta niiden sisältö saadaan tietoon puuttumatta itse viestintään.

Tutkiminen postilähetysten sisältöä paketteja rikkomattomalla menetelmällä, kuten läpivalaisu, ei ole sama kuin esimerkiksi huumekoiran suorittama haisteleminen. Huumekoira ei selvitä mitä paketti sisältää, vaan ilmaisee sen ulkopuolelle joutuneista molekyyleistä aistiinsa perustuen lähetyksen pitävän sisällään mahdollisesti kiellettyä ainetta. Jos sisällöstä saadaan pakkauksen ulkopuolinen havainto, vaikkapa radioaktiivisen säteilyn muodossa, on kyseessä asia, joka on kulkeutunut pakkauksen ulkopuolelle, eikä sen havaitseminen millään muotoa ole yrittänyt selvittää lähetyksen sisällön laatua läpivalaisun tavoin.

Itella ei tietysti riko perustuslain luottamuksellisen viestinnän suojaa, jos Itella hankkii koulutettuja koiria haistelemaan ampuma-aseita tai niiden osia, tai kouluttaa henkilökuntansa selvännäkijöiksi, selvittämään lähetyksen sisältöä haistelemalla pakkausta tai katselemalla sitä.

Tarkastaako Itella jokaisen lähetetyn kuvamedian, ettei se riko Maailman postiliiton yleissopimuksen kiellettyjen asioiden luettelon kohtaa 2.1.2 (epäsiveelliset tai säädyttömät esitykset)?

Mikäli Itella ei tutki jokaista edellä mainittua medialähetystä, niin millä perusteella postipaketteja sitten voidaan läpivalaista?

Läpivalaisun oikeuttavalla logiikalla Itellan pitäisi tutkia jokainen postin kautta kulkeva media, joka voi sisältää videoita, valokuvia, julisteita, kipsivaloksia, yms. esityksiä, jotka mahdollisesti voivat olla epäsiveellisiä tai säädyttömiä. Jollei näin tehdä, miten on mahdollista kieltäytyä kuljettamasta metallisia aseleluja tai ampuma-aseen tukkeja tai palauttaa ne lähettäjälle?

Takavarikko ja yleiset huomiot

Postilähetysten takavarikointia koskevassa asiassa tulee huomioida pakkokeinolain neljäs luku takavarikoinnin edellytyksistä postilähetyksen osalta. Takavarikon saa suorittaa vain pidätykseen oikeutettu viranomainen. Postivirkamiehellä ei tiettävästi ole pidätysoikeutta.

Huomiotta ei myöskään voida jättää eduskunnan lausumaa postipalveluista, koska Itellan omintakeinen rajoitus selkeästi heikentää yleisten postipalvelujen laatua ja saatavuutta, varsinkin haja-asutusalueilla, joissa muiden posti- ja/tai kuljetus- sekä logistiikkapalvelujen käyttäminen ei edes ole aina mahdollista. Itella myös kielloillaan rajoittaa aktiivisesti Euroopan Unionin sisämarkkinoilla tapahtuvaa kauppaa, kyseenalaistaen Euroopan Unionin vapaita sisämarkkinoita koskevan lainsäädännön.

Edellä käsitellyn perusteella Itella Posti Oy:llä yleispalveluvelvoitteen velvoittamana, ei ole oikeutta rajoittaa sellaisten esineiden lähettämistä, joiden käsitteleminen ei ole laissa säädeltyä tai kiellettyä.

On havaittavissa, ettei Itella Posti Oy ilmeisesti ole halukas korjaamaan virheellistä tilannetta tai edes vaivaudu perustelemaan kieltojansa voimassa olevalla lakiin, asetukseen, tai muuhun säädökseen perustuvalla juridisella argumentaatiolla. Ainoa perustelu Itellalla on ”musta tuntuu” tasoista argumentaatiota.

Lopuksi voidaan todeta Itella postin omin sanoin:

”Posti ei ole enää entisensä”

Lähteet:
Suomen perustuslaki 11.6.1999/731
Postilaki 29.4.2011/415
Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2.8.1994/719
Pakkokeinolaki 30.4.1987/450
Tasavallan Presidentin asetus Maailman postiliiton yleissopimuksen ja eräiden muiden sopimusten voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta (69/2011)
Laki Maailman postiliiton yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (68/2011)
Hallituksen esitys Eduskunnalle ampuma-aselaiksi ja laiksi poliisilain 23 §:n sekä laiksi poliisin henkilörekistereistä annetun lain 19 ja 20 §:n muuttamisesta (HE 183/1997)
Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta 11.6.2004/485

http://www.aselaki.info/materiaalit/Postin_kielletyt_lahetykset_Itellan_asekielto-missio_2012.pdf

www.aselaki.info

Leikkipyssyillä hörhöilevät henkilöt

Helsingin poliisilaitokselta kysyttiin haastattelumuotoisesti nykyään niin tavalliselta tuntuvista uutisista tyyppiä;

"Mies osoitteli raitiovaunuja aseella Kiasman viereisellä nurmikolla Helsingin keskustassa keskiviikkona iltapäivällä. Poliisi otti hänet ja toisen miehen kiinni yhden jälkeen samalta paikalta. -- Ase osoittautui tarkemmissa tutkimuksissa aidonnäköiseksi muovikuula-aseeksi” (IS 9.6).

Tämähän näiden lopputulos yleensä on; kyseessä on lelu ellei risu, mitä paikalle hälytetyt partiot eivät tietenkään voi tietää.

Ohessa rikosylikomisario Juha Laaksonen vastaukset esitettyihin kysymyksiin:

K1:

Onko Hgin poliisilaitoksella, tai mahdollisesti poliisin piirissä laajemmin,

tilastoitu tai arvioitu, ovatko tällaiset tapaukset lisääntyneet,

vai onko lisääntynyt lähinnä

a)      yleisön tai

b)      poliisin reagoiminen niihin tai

c)       median uutisointi niistä?

V: Maantieteellisesti Helsingin poliisilaitoksen alueelle kirjattujen ko. ase/asemies –hälytystehtävien määrät eivät ole nousseet viimeisten kolmen vuoden aikana.

Kyseisiä hälytystehtäviä kirjataan vuositasolla noin kolmekymmentä. Suurin osa tämänkaltaisista hälytystehtävistä kumpuaa kansalaisilmoitusten perusteella.

K2.

Onko arvioitu,

a)      missä määrin näitä tapahtuu siksi, että kaikenlaiset hörhöt saavat sillä oman 15 minuuttiansa julkisuudessa

b)      tai muuten apinointina? Matkitaan toisia.

V: Hälytystehtäviin sisältyy monenlaisia tapauksia. Mitään varsinaista valtatrendiä kyseisissä hälytystehtävissä ei ole havaittavissa. Kysymyksenasettelussa esitettävää kontekstia ei ole ollut havaittavissa.

K3.

Edelliseen liittyen, onko mietitty olisivatko tapaukset vähennettävissä toisenlaisella tiedottamisella ja uutisoinnilla?

Tietysti ne vähenisivät ao. henkilöiden järjen käytön lisääntymisellä, mutta se voi olla pisin tie (jos käyttäisin hymiöitä, tässä olisi sellainen).

V: Tapausten määrä on vuositasolla vähäinen. Tosin yksikin ko. hälytystehtävä on liikaa. Osaan tapauksista kytkeytyy mukaan alkoholi/muut päihteet, jolloin henkilön arviointikyky/-taso on alentunut ja henkilön toiminta on osaltaan johtanut po. tilanteeseen. Kansalaisten valppaus on saattanut myös lisääntyä kansallisella tasolla tapahtuneiden murhenäytelmien johdosta, mikä on osaltaan saattanut lisätä ilmoittamisen aktiivisuutta.

Yhteenveto:

Kun tapaukset eivät ole 3 v aikana lisääntyneet, mutta uutisiin tuntuu törmäävän jatkuvasti, niin lienee lupa päätellä että tapausten uutisointi on lisääntynyt. Myös niin, että ne saavat tilaa enemmän kuin peukalon mittaisen pätkän.

Sekin on tietenkin mahdollista, että oma allergisuus näitä kohtaan on lisääntynyt.

Mikko Niskanen, toimittaja

Lue myös "Taas leikkipyssy" blogikirjoitus.

Hämeensanomat 16.7.10 - "Tapettiin sitä ennenkin"

Kolme viatonta uhria saa surmansa järjettömässä veriteossa. Mies puukottaa kaksi pientä lastaan hengiltä. Humalainen nuorukainen ammuskelee haulikolla vanhempiansa, veljeänsä ja naapuriaan kohti. Tuntematon mies puukottaa kaksi naista kuoliaaksi. Mies polttaa vanhuksen asuntoonsa. Aseistautuneet vankikarkurit pakenevat halki Suomen rikoksia tehtaillen.

Karuja kertomuksia ihmisten henkisestä pahoinvoinnista vuonna 2010 vai suoraa seurausta television ja internetin väkivaltaviihteen, päättäjien arvoliberalismin ja liian löysien aselakien vaikutuksista suomalaisiin?

Ei, vaan uutisaiheita heinäkuulta 1960.

Noin 15 senttimetriä tämän kirjoituksen yläpuolella on palsta, jossa kerrotaan mistä Hämeen Sanomat kirjoitti puoli vuosisataa sitten. Jos palstalla julkaistuihin uutisiin on luottamista, niin juuri mikään ei Suomessa ole muuttunut.

Edelleen täällä juodaan viinaa, tapellaan kotona ja päästetään ryyppykaverista tai puolisosta ilmat pihalle, vaikka ei pitänyt.



Heinäkuun alussa 1960 Hämeen Sanomienkin otsikoissa olivat päivästä toiseen väkivallanteot, kuten nuo alussa mainitut Bodom-järven kolmoissurma, perheriidasta seurannut Iittalan käsittämätön lapsisurma, Kaloisten sekava haulikkomies, Tulilahden julma kaksoissurma, Hattulan murhapolttaja ja Tampereen vankikarkurit.

Siinä sivussa lehden sivuille riitti päivästä toiseen pienempiä tarinoita puukotuksista, ampumisista, pahoinpitelyistä ja ihan sattumanvaraisista väkivallanteoista, puhumattakaan varkaista ja rattijuopoista. Ihan kuin nykyäänkin.

Vain salaviinanpolttajista on vuonna 2010 hankala löytää lehtiuutisia. Heidän tilalleen ovat tulleet designhuumeiden valmistajat ja maahantuojat.



Puoli vuosisataa sitten elettiin aikaa, jolloin nostalgikkojen mielestä kaikki oli paremmin. Silloinhan ihmiset kunnioittivat toisiaan ja rikollisuus tai väkivalta olivat harvinaisia sattumuksia. Nuorisokin pukeutui siististi ja kunnioitti vanhempiaan.

Todellisuudessa Suomi oli silloin ihan yhtä vaarallinen -ellei jopa vaarallisempikin -paikka kuin nykyään. Ainakin hengestään pääsi helpommin.

Jos turvallisuutta mitataan henkirikosten määrällä, niin Suomessa ei 200 vuoteen ole ollut yhtä turvallista kuin nyt.

Findikaattori.fi -verkkopalvelun henkirikostilastojen mukaan 2000-luvulla sadastatuhannesta suomalaisesta 2-3 päättää päivänsä rikoksen uhrina. Vielä 1930-luvulla määrät olivat 4-5 -kertaisia ja uhriluvut pysyivät korkeana 1960-luvulle asti.

2000-luvulla henkirikokset ovat paljon julkisuutta saaneista joukkosurmista huolimatta jatkuvasti vähentyneet. Vuosi vuodelta Suomi muuttuu turvallisemmaksi maaksi, jossa on koko ajan epätodennäköisempää kuolla rikoksen uhrina.

Silti tänäkin vuonna 120-150 suomalaista kuolee toisen toimesta.

Aina jollakulla tulee mitta täyteen ja päässä napsahtaa. Eikä mikään laki tai valistus voi silloin estää tragediaa.

Juttu alkuperäisessä yhteydessään tästä linkistä.

Kohtaus Tampereen Ylioppilasteatterin näytelmästä; "Anteeksi että olen syntynyt!" vuodelta 1969.

TERVEYDESTÄ, TURVALLISUUDESTA JA OIKEUSLAITOKSESTA TINGITÄÄN EDELLEEN

Allekirjoittaneet järjestöt esittävät vielä kerran syvän osanottonsa Kauppakeskus Sellon henkirikosten uhrien omaisille ja työtovereille. Tällaisia hirmutöitä ei aseharrastaja voi ymmärtää.

Sen sijaan asealan asiantuntijajärjestöt muistuttavat yhteiskunnan laiminlyönneistä, jotka osaltaan ovat mahdollistaneet 2000-luvun Suomen joukkomurhien luvun nousemisen jo neljään. Terveyden, turvallisuuden ja oikeuslaitoksen resurssien leikkaaminen, työntekijöiden vähentäminen kostautuvat, ja tulokset ovat kaikkien nähtävissä.

Jo Myyrmannin pommi-isku vuonna 2002 herätti kysymyksen kouluterveydenhuollon tilasta. Jokela ja Kauhajoki osoittivat sen huolestuttavaksi. Yleisemminkin tiedetään suuren osan mielenterveysongelmista kärsivistä jäävän vaille apua. Tällaisiin ongelmiin kuuluu myös sairaalloinen mustasukkaisuus, joka hallitsi Sellon ampujaa - ja josta viranomaiset tiesivät. Edes Kauhajoen jälkeen ei mielenterveystyöhön ole annettu mainittavia lisäresursseja.

Aiemmin väkivallasta tuomittu ja lähestymiskieltoon määrätty mies uhkaili tammi-maaliskuussa 2009 entistä naisystäväänsä useita kertoja, myös laittomalla pistoolillaan. Huhtikuussa tehty rikosilmoitus saatiin syyttäjävirastoon siedettävässä ajassa, toukokuun puolivälissä, mutta syyteharkinta oli edelleen kesken, kun mies surmasi ampumalla Sellossa. Tämä on kohtuutonta. Lähestymiskiellon aikana tehdyt rikokset, erityisesti väkivalta ja sillä uhkailu, tulisi saada oikeuskäsittelyyn erittäin nopeasti, jotta tuomiot ehkäisisivät uusia rikoksia. Se ei onnistu, koska syyttäjälaitoksella on noin sadan syyttäjän vajaus.

Lähestymiskielto ei auta, ellei sitä pystytä valvomaan. Hallituksella on edelleen voimassa vuonna 2007 valtion tuottavuusohjelman nimissä tehty päätös vähentää tällä vaalikaudella poliisien määrää 600 henkilöllä. EU:n pisimpien etäisyyksien Suomessa on noin 700 ihmistä yhtä poliisia kohden, muissa Pohjoismaissa 500 - 580 ja esimerkiksi Saksassa 350.
Leikkaukset merkitsevät yhä heikompia valmiuksia puuttua Sellon ampujan kaltaisiin aikapommeihin.

Jos väkivaltaa todella halutaan ehkäistä, on annettava lisää resursseja terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, sekä syyttäjä- ja oikeuslaitoksille. Ilman sitä ovat kaikki muut toimet tehottomia. Eräiden ministereiden ja korkeiden virkamiesten yritykset selittää neljä joukkomurhaa aselain puutteilla on vastuun pakoilua. Millään ampuma-aselailla ei voida estää mielenterveydeltään järkkyneen ihmisen laittomalla aseella tekemiä rikoksia, minkä maan hallituskin varmasti tietää.

Asiantuntijajärjestöt paheksuvat myös arpajais- ja asehallinnon projektipäällikkö Mika Lehtosen lausuntoja asemurtojen yhteydessä katoavista aseista. Tosiasiassa ampuma-aseita säilytetään nykyään huolella, asevarkauksia tapahtuu vain pari sataa vuodessa. Luvattomia aseita takavarikoidaan vuosittain noin 1000, monin verroin enemmän kuin varastetaan, mikä jo sinällään osoittaa luvattomien ampuma-aseiden markkinoiden perustuvan muuhun, kuin kodeista tai liikkeistä varastettuihin aseisiin.
Vertailun vuoksi: eriasteisia auton anastuksia tapahtuu vuosittain noin 20 000.

Allekirjoittaneet:
Asehistorian Liitto – www.asehistorianliitto.fi
Asekauppiaiden Liitto – www.asekauppiaat.fi
Suomen Asehistoriallinen Seura – www.suomenasehistoriallinenseura.fi
Suomen Ilma-Aseharrastajat – www.sihry.fi
Svenska Reservofficersklubb – www.hsrk.fi

Lisätietoja:
Jukka Sassi – Asehistorian Liitto
p. 040 089 8634 s.posti: puheenjohtaja(a)asehistorianliitto.fi
Mika Niemelä – Suomen Ilma-Aseharrastajat
p. 045 131 8440 s.posti: mika(a)sihry.fi
Timo Huikkala – Asekauppiaiden liitto
p. 040 063 2088 s. posti: asetalo(a)sci.fi