torstai 19. elokuuta 2010

Sisäasiainministeriö ja "mummopykälien" tulkinta

Sisäasiainministeriö vääntää rautalangasta ulkomaalaislain "mummopykälien" tulkinnasta. Mikähän ihmeen laillisuusherätys sisäasiainministeriötä on nyt kohdannut? Viitaten esimerkiksi aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet -ohjeisiin, jotka on lain vastaisesti annettu poliisilain perusteella eikä ministeriön tai valtioneuvoston asetuksella.

Eli kukahan vinkkaisi Kataiselle ja Raville (lue viimeinen kappale), että kääntyisivät asiassa välittömästi poliisihallituksen puoleen. Poliisihallitus voisi antaa väljemmät soveltamisohjeet mummoasioissa poliisilain nojalla. Poliisilain yleisluontoiset säännökset kun näyttävät soveltuvan suomenmaassa ihan minkälaisen ohjeistuksen antamineen ihan minkälaisista asioista tahansa.

*************************
Ministeriön tiedote:
Ministeriö ei voi antaa vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisia soveltamisohjeita17.8.2010 16:42
Paljon julkisuutta saaneiden isoäitien käännytystapausten jälkeen ulkomaalaislakiin toivottiin muutosta kiireellisellä aikataululla. Sisäasiainministeriön mukaan voimassa olevan lain soveltamis- ja oikeuskäytäntö on ollut varsin tiukka ja on esitetty, että lakiin tai sen tulkintaan tulisi saada muutos. Ministeriö muistuttaa, että koska vakiintunut oikeuskäytäntö on oikeuslähde, se rajoittaa mahdollisuuksia muuttaa soveltamislinjaa ministeriön yleisillä soveltamisohjeilla.
Vuosina 2007-2009 ja alkuvuonna 2010 on jätetty yhteensä 287 oleskelulupahakemusta Suomen kansalaisen muuna omaisena. Oleskeluluvan on saanut 31 Suomen kansalaisen muuta omaista.


Sisäasiainministeriössä on valmisteltu ulkomaalaislakiin muutosehdotus, joka koskee oleskeluluvan myöntämistä Suomen kansalaisen vanhemmalle. Lakimuutos koskisi täysi-ikäisen Suomessa asuvan Suomen kansalaisen vanhempaa.


Nykyisin ydinperheen ulkopuoliselle perheen jäsenelle myönnetään jatkuva oleskelulupa, jos hän on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta. Nyt valmisteilla olevassa laissa ehdotetaan, että oleskelulupa voitaisiin myöntää myös henkilölle, joka tarvitsee huomattavassa määrin Suomessa asuvan sukulaisensa hoivaa ja huolenpitoa. Lisäksi Suomessa asuvalla omaisella tulisi olla käytössään asunto itseään ja omaistaan varten.
Muutosta lain soveltamiseen vai lakipykälään?
Päätöksen oleskeluluvan myöntämisestä ulkomaalaiselle tekee Maahanmuuttovirasto. Maahanmuuttovirasto myös laatii sisäisen ohjeen, miten ulkomaalaislakia sovelletaan käytännössä.


Sisäasiainministeriö ei voi antaa määräyksiä tai ohjeita yksittäisen hallintoasian ratkaisemisesta. Ministeriöllä on kuitenkin lähtökohtaisesti mahdollisuus antaa toimialansa hallinnolle lakien yleisiä soveltamisohjeita muun muassa viranomaiskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Soveltamisohjeissa voidaan esimerkiksi selostaa säädösten ja niiden valmisteluaineiston sisältöä sekä syntynyttä oikeuskäytäntöä. Soveltamisohjeilla ei voida sivuuttaa näitä oikeuslähteitä.


Oleskeluluvan myöntämisestä Suomen kansalaisen muulle omaiselle on muodostunut vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka muun muassa viime keväiset korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat vahvistaneet. Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.


Koska vakiintunut oikeuskäytäntö on oikeuslähde, se rajoittaa mahdollisuuksia muuttaa soveltamislinjaa ministeriön yleisillä soveltamisohjeilla.


Mikäli Suomen kansalaisten muiden omaisten oleskelulupia koskeviin linjauksiin halutaan muutosta vakiintuneessa oikeuskäytännössä esillä olleiden tulkintakysymysten osalta, jää vaihtoehdoksi muuttaa lakia. Lainmuutoksen valmistelusta vastaa sisäasiainministeriö.
Oleskeluluvan saanti edellyttää turvattua toimeentuloa
Ulkomaalaislain muutoksessa on nähty riskiä, että tulevaisuudessa maassa olisi kahden tason iäkkäitä isovanhempia. Lain muutosehdotuksessa todetaan, että oleskeluluvan hakijalla on oltava riittävä toimeentulo asumiseen Suomessa.


Vaatimus toimeentulosta ei kuitenkaan ole uusi, sillä jo nykyisen lain mukaan oleskeluluvan pääsääntönä on turvattu toimeentulo. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin poikettu Suomen kansalaisen perheenjäsenen ja täysin riippuvaisten muiden omaisten osalta. Sen sijaan kolmannen valtion kansalaisen perheenjäsenellä on oltava riittävä toimeentulo jo nykyisinkin.


Oleskelulupaa ei yleensä myönnetä tai lupa voidaan peruuttaa, mikäli toimeentulovaatimus ei täyty. Toimeentulovaatimus on vahvimmillaan ensimmäistä oleskeluluvan myöntämistä harkittaessa. Jatkolupien kohdalla esimerkiksi tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen ei ole luvan myöntämisen esteenä.
Taustatietoa
Valtioneuvosto tai ministeriö voi antaa tiettyä lakia tarkentavia oikeussääntöjä asetuksella, jos tällaisesta asetuksenantovaltuudesta on kyseisessä laissa säädetty (perustuslaki 80 § 1 momentti).


Lisäksi ministeriöllä on (perustuslaki 68 § 1 momentti) oikeus ja tarpeen vaatiessa jopa velvollisuus antaa lakien ja asetusten yleisiä soveltamisohjeita muun muassa viranomaiskäytännön yhtenäisyyden varmistamiseksi. Soveltamisohjeissa voidaan esimerkiksi selostaa säädösten ja niiden valmisteluaineiston sisältöä sekä syntynyttä oikeuskäytäntöä. Soveltamisohjeilla ei voida sivuuttaa näitä oikeuslähteitä.


Jos yksittäinen hallintoasia on säädetty ministeriön alaisen viraston ratkaistavaksi, ministeriö ei voi pidättää päätösvaltaa itselleen, jollei tällaisesta pidätysoikeudesta ole erikseen säädetty. Ministeriö ei myöskään voi antaa määräyksiä tai ohjeita yksittäisen hallintoasian ratkaisemisesta.
*************************
Esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi ovat esittäneet, että nykyinenkin ulkomaalaislaki mahdollistaa oleskeluluvissa väljemmän tulkinnan, jos sitä halutaan käyttää ja että harkintaa voidaan lisätä lain tulkintaa koskevilla hallinnollisilla ohjeilla. Siten kokoomus ei kannata muutosesitystä. Kataisen mukaan se johtaisi liian suureen maahanmuuttovirtaan.

(Kuva: www.legaljuice.com)

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Tämä on todellakin enemmän kuin hupaisaa!

SM:
"Koska vakiintunut oikeuskäytäntö on oikeuslähde, se rajoittaa
mahdollisuuksia muuttaa soveltamislinjaa ministeriön yleisillä soveltamisohjeilla."

Ministeriö on tässä aivan oikeassa. Koska se kuitenkin toisessa
yhteydessä on ollut tasan päinvastaista mieltä, aivan äskettäin, lienee lupa
päätellä, että SM katsoo ampuma-aseiden ja niiden omistajien muodostavan poikkeuksen, joita laillisuusperiaate ei koske.