Tuomittu rikollinen saa ostaa rauhassa dynamiittinsa
Valvonta: Poliisi epäilee, että ostoluvilla hankittuja räjähteitä välitetään rikollisille
Aselakiin liittyvät tiukennukset eivät ole ulottuneet räjähteiden hankkimiseen. Räjähteiden ostolupa on tuhansilla henkilöillä, joiden rikostaustaa ei ole tarkistettu.
Räjähteiden oston ja käytön valvonnassa on vakavia puutteita. Poliisi on tarkistanut aseenomistajien rikostaustoja laajalti jälkikäteen, mutta vastaavaa tarkistusta ei ole tehty räjähdealan panostajarekisteriin...
Aamulehti 22.06.2010
Lue koko uutinen tästä linkistä.
11 kommenttia:
miksi Suomessa ei noudateta räjähdysainelakia ja –asetusta kivilouhimoilla ja murskaamoilla.
Kivilouhimot ja murskaamot eivät noudata alla mainittuja lakeja. Räjähdysaineen käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa, mutta kun räjähdysainelainsäädäntö ei anna toiminnalle mahdollisuutta, sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus. Samoin jätetään ympäristöriskit selvittämättä. Ympäristösuojelulaki 2000/86 ja ympäristösuojeluasetus 2000/169 edellyttää huomioimaan kemikaalit ympäristöluvassa, räjähdysaineiden käytöstä, varastoinneista, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Myös pelastussuunnitelma pitää laatia, kun teollinen käsittely ja varastointi ovat laajamittaista.
Kemikaalisäädökset käsittävät lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisesta käsittelystä (390/2005) sekä asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista (59/1999). Nämä säädökset perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II-direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomikin on sitoutunut noudattamaan.
Vaarallisten kemikaalien käsittelyä koskevat useat velvoitteet, joilla pyritään estämään vaarallisia onnettomuuksia ja rajoittamaan niiden ihmisille ja ympäristölle aiheuttamia seurauksia. Velvoitteet määräytyvät sen mukaan, kuinka laajasta toiminnasta on kyse. Toiminta jaetaan laajuuden perusteella kahteen ryhmään: laajamittaiseen ja vähäiseen. Laajamittaista toimintaa valvoo Turvatekniikan keskus (Tukes). Vähäistä toimintaa valvoo pelastusviranomainen.
Vähäisellä räjäytystyöllä työtä, jossa käytettävä räjähdysainemäärä ei ylitä 25 kiloa vuorokaudessa eikä yhtenä panoksena räjäytettävä määrä yhtä kiloa eikä räjäytystyö tapahdu taulukosta 1 ilmenevää käytettävästä räjähdysainemäärästä riippuvaa etäisyyttä lähempänä asuttua rakennusta tai paikkaa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860410)
Laajamittaiselle räjähdysaineen käsittelylle ja varastoinnille lupa haetaan Turvatekniikan keskukselta. Määräykset ilmoitusvelvollisuudesta ja luvanvaraisuudesta on määritetty laissa ”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)”. Tämä laki sekä ”Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja turvallisesta varastoinnista 59/1999” perustuvat suuronnettomuusvaaran torjuntaan koskevaan SEVESO II –direktiiviin (EY/105/2003), jota Suomi on sitoutunut noudattamaan.
Yrityksille myydään räjähdysaineita vastoin lainsäädäntöä. Nämä yritykset rikkovat toistuvasti räjähdysaineiden käyttö- ja varastointimääräyksiä. Toistuvasti sivuutetaan ilmoitusvelvollisuus ja luvanvaraisuus, jotka on määrätty laissa.
Kymmenissä tapauksissa lain mukaan ei olisi lainkaan mahdollisuutta perustaa louhimoja ja murskaamoja suojaetäisyyksien ja muiden turvallisuuteen vaikuttavien asioiden vuoksi.
Jatkuu edellisestä..
Sisäministeri Anne Holmlund, poliisiylijohtaja Mikko Paatero, sisäministeriö ja Turvatekniikankeskus sallivat räjähdysaineiden laittoman käytön ja varastoinnin.
Tapauksia olisi kymmenittäin, mutta yksi esimerkki:
Esimerkiksi kotikaupungissaan Porissakin ministeri Holmlund antaa Lemminkäisen laittoman toiminnan jatkua. Tässä lainaus Porin kaupungin ympäristölupapäätöksestä:
"Laitoksen toiminnassa käytetään räjähdysaineita keskimäärin 55 tonnia vuodessa (maksimi 77 t/a). Räjähdysainevarastolle haetaan tarvittaessa lupa Teknilliseltä tarkastuskeskukselta ja ne suojataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla."
http://www.pori.fi/ymparisto/luvat/paatokset/lemminkainen13.6.2006.pdf
Tässä ilmoitetaan, kuinka paljon räjähdysaineita käytetään, mutta unohdetaan, että räjähdysaineiden käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa ja niihin liittyy velvoitteita. Niitä ei voi noin vain käyttää.
Vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille on saatava viranomaisen lupa ennen toiminnan aloittamista. (http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/)
LUVANVARAISUUS 23§
”Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain turvatekniikan keskuksen luvalla. Toiminnanharjoittajan tulee hakea edellä tarkoitettua lupaa turvatekniikan keskukselta. Hakemuksessa on esitettävä tiedot ja selvitykset suunnitellusta toiminnasta ja turvallisuusjärjestelyistä.”
(Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390)
LUPAMENETTELY 17§
Teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupahakemus
”Lupaa kemikaalien laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin haetaan kirjallisella hakemuksella turvatekniikan keskukselta.”
(Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59)
2.5.3 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980)
Tässä päätöksessä edellytetään, että räjähteet varastoidaan työmaalla ja muussa tilapäisessä varastoinnissa standardin SFS 4397 tai SFS 4398 mukaisesti rakennetuissa ja varustetuissa varastoissa tai TUKESin tyyppihyväksymissä muissa varastosuojissa.
Päätöksessä velvoitetaan työmaalla käytettävien tilapäisten räjähdevarastosuojien osalta noudattamaan valtioneuvoston päätöksen (410/1986) vaatimuksia suojaetäisyyksien osalta.
Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja sen alemman asteisten säädösten noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen. Turvatekniikan keskus valvoo työmaalla tapahtuvaa räjähteiden tilapäistä ja pysyvää varastointia myöntämällä varastointilupia ja tekemällä niiden käyttöönottotarkastuksia.
2.5.2 Räjähdeasetus (473/1993) (poliisin tarkistettava, kun Tukes on myöntänyt varastointiluvat)
Asetuksen 76 §:ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ilmoittamaan poliisille kaikista räjäytystöistä lukuun ottamatta vähäisiä räjäytystöitä. (Lain mukaan vähäinen räjäytystyö on 1kg kerralla max. 25kg/vrk.)
Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.
Jatkoa edelliseen..
Sisäministeri Anne Holmlund, poliisiylijohtaja Mikko Paatero, sisäministeriö ja Turvatekniikankeskus sallivat räjähdysaineiden laittoman käytön ja varastoinnin.
Tapauksia olisi kymmenittäin, mutta yksi esimerkki:
Esimerkiksi kotikaupungissaan Porissakin ministeri Holmlund antaa Lemminkäisen laittoman toiminnan jatkua. Tässä lainaus Porin kaupungin ympäristölupapäätöksestä:
"Laitoksen toiminnassa käytetään räjähdysaineita keskimäärin 55 tonnia vuodessa (maksimi 77 t/a). Räjähdysainevarastolle haetaan tarvittaessa lupa Teknilliseltä tarkastuskeskukselta ja ne suojataan lainsäädännön edellyttämällä tavalla."
http://www.pori.fi/ymparisto/luvat/paatokset/lemminkainen13.6.2006.pdf
Tässä ilmoitetaan, kuinka paljon räjähdysaineita käytetään, mutta unohdetaan, että räjähdysaineiden käyttö ja varastointi ovat luvanvaraista toimintaa ja niihin liittyy velvoitteita. Niitä ei voi noin vain käyttää.
Vaarallisten kemikaalien käsittelylle ja varastoinnille on saatava viranomaisen lupa ennen toiminnan aloittamista. (http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/)
LUVANVARAISUUS 23§
”Vaarallisen kemikaalin laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia saa harjoittaa vain turvatekniikan keskuksen luvalla. Toiminnanharjoittajan tulee hakea edellä tarkoitettua lupaa turvatekniikan keskukselta. Hakemuksessa on esitettävä tiedot ja selvitykset suunnitellusta toiminnasta ja turvallisuusjärjestelyistä.”
(Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 3.6.2005/390)
LUPAMENETTELY 17§
Teollista käsittelyä ja varastointia koskeva lupahakemus
”Lupaa kemikaalien laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin haetaan kirjallisella hakemuksella turvatekniikan keskukselta.”
(Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 29.1.1999/59)
...jatkoa
2.5.3 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980)
Tässä päätöksessä edellytetään, että räjähteet varastoidaan työmaalla ja muussa tilapäisessä varastoinnissa standardin SFS 4397 tai SFS 4398 mukaisesti rakennetuissa ja varustetuissa varastoissa tai TUKESin tyyppihyväksymissä muissa varastosuojissa.
Päätöksessä velvoitetaan työmaalla käytettävien tilapäisten räjähdevarastosuojien osalta noudattamaan valtioneuvoston päätöksen (410/1986) vaatimuksia suojaetäisyyksien osalta.
Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja sen alemman asteisten säädösten noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen. Turvatekniikan keskus valvoo työmaalla tapahtuvaa räjähteiden tilapäistä ja pysyvää varastointia myöntämällä varastointilupia ja tekemällä niiden käyttöönottotarkastuksia.
2.5.2 Räjähdeasetus (473/1993) (poliisin tarkistettava, kun Tukes on myöntänyt varastointiluvat)
Asetuksen 76 §:ssä velvoitetaan toiminnanharjoittajaa ilmoittamaan poliisille kaikista räjäytystöistä lukuun ottamatta vähäisiä räjäytystöitä. (Lain mukaan vähäinen räjäytystyö on 1kg kerralla max. 25kg/vrk.)
Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.
6 LUKU
Varastointi
Pysyvä varastointi
55 §
Räjähteiden pysyvään varastointiin tulee hakea lupaa (varastointilupa) teknilliseltä tarkastuskeskukselta.
56 §
Varastointilupaa on haettava kirjallisesti ja hakemuksessa on mainittava:
1) hakijan nimi tai toiminimi, ammatti tai toimiala sekä kotipaikka;
2) paikka, jonne varasto aiotaan perustaa;
3) varastoitavat räjähteet ja niiden suurimmat määrät; sekä
4) varastoinnin tarkoitus.
...jatkoa
Hakemukseen on liitettävä:
1) selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta;
2) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti;
3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä;
4) selostus suojaetäisyydestä, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;
5) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakennelmien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenevät mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely.
(5.2.1999/131)
Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.
Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.
57 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.
Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.
58 §
Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.
Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset.
Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle.
59 §
Varastoa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. (13.10.1995/1172)
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.
...jatkoa
Hakemukseen on liitettävä:
1) selvitys siitä, että hakija hallitsee varastoaluetta;
2) mittakaavaan 1:1 000 tai 1:2 000 laadittu asemapiirros varastoalueesta, josta tulee käydä selville varastoalueelle suunnitellut rakennukset ja rakennelmat sekä niiden sijainti;
3) vähintään mittakaavassa 1:20 000 oleva kartta, josta ilmenee varastoalueen sijainti ja ympäristön pinnanmuodostus vähintään kahden kilometrin säteellä;
4) selostus suojaetäisyydestä, kuitenkin vähintään yhden kilometrin etäisyydelle varastosta ulottuvalla alueella sijaitsevista rakennuksista samoin kuin muista rakennelmista ja niiden käyttötarkoituksesta sekä teistä ja muista sellaisista seikoista, jotka on yleisen turvallisuuden kannalta otettava huomioon;
5) mittakaavaan 1:50 tai 1:100 laaditut varastosuojien ja muiden varastoalueelle suunniteltujen rakennusten ja rakennelmien piirustukset selostuksineen, joista selvästi ilmenevät mitat, rakennustapa, rakennusaines, mahdolliseen lämmitykseen ja valaistukseen käytettävät laitteet sekä ilmastoinnin, viemäröinnin ja palontorjunnan järjestely.
(5.2.1999/131)
Hakemus liitteineen on toimitettava kolmena kappaleena.
Teknillisen tarkastuskeskuksen tulee hankkia asiasta kunnanhallituksen, kunnan palopäällikön ja työsuojelupiirin lausunto.
57 §
Teknillisen tarkastuskeskuksen on kuulutettava hakemus ja ilmoitettava sen nähtäväksi panemisesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 12 §:n 1, 2 ja 4 momentissa säädetään.
Sen, joka tahtoo tehdä muistutuksen hakemusta vastaan, tulee kuulutuksessa mainitun ajan kuluessa toimittaa teknilliselle tarkastuskeskukselle osoitettu kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle. Kunnanhallituksen tulee hakemuksesta ja mahdollisista muistutuksista antamansa lausunnon ohella toimittaa asiakirjat teknilliselle tarkastuskeskukselle.
58 §
Varastointilupa voidaan myöntää, jos tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaiset edellytykset ovat olemassa.
Lupapäätöksessä on mainittava paikka, johon varaston saa perustaa, varastoitavien räjähteiden enimmäismäärät sekä muut turvallisuuden vuoksi mahdollisesti annetut määräykset ja ehdot.
Päätökseen on liitettävä asemapiirros ja tarvittavat piirustukset.
Jäljennös päätöksestä on toimitettava poliisille ja kunnan palopäällikölle.
..jatkoa
59 §
Varastoa ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin turvatekniikan keskus on tarkastuksessa todennut, että varasto on tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten sekä lupapäätöksen mukainen. (13.10.1995/1172)
Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja. Pöytäkirjassa on mainittava, saako varaston ottaa käyttöön sekä käyttöönotolle mahdollisesti asetetut ehdot.
Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista 25.2.1980/130
Kauppa- ja teollisuusministeriö on räjähdystarvikkeista 1 päivänä helmikuuta 1980 annetun asetuksen (85/80) 4 ja 109 §:n nojalla päättänyt:
1 LUKU
Yleistä
1 §
Tässä päätöksessä annetaan tarkempia määräyksiä räjähdeasetuksen (473/93) soveltamisesta räjähteisiin, niiden valmistukseen, pakkaamiseen ja merkitsemiseen, varastointiin, kuljetukseen räjähdetehtaan tehdasalueella, varastoalueella ja työmaalla sekä käsittelyyn satamassa. Räjähdystarvikkeella tarkoitetaan tässä päätöksessä räjähdettä. (27.8.1993/793)
B. Pysyvän varastosuojan rakenne
58 §
Varastosuojan tulee olla rakenteeltaan ja suojaukseltaan sellainen, ettei siitä lennä mahdollisen räjähdyksen sattuessa vaarallisia heitteitä ympäristöön. Varastosuojan tulee olla ikkunaton ja mahdollisimman murtovarma. Varastosuojan seinissä ja katossa tulee käyttää sellaista rakennetta, että niiden palonkestoaika ulkopuolista paloa vastaan on vähintään 120 minuuttia, ellei standardissa SFS 4397 ole muuta hyväksytty tai ellei turvatekniikan keskus ole muuta hyväksynyt. Ulkoseinien ulkopintojen pintakerrosten tulee olla syttymisherkkyysluokkaa 1 ja palonlevittämisluokkaa I. (24.10.1995/1197)
Varastosuojan oven tulee murtovarmuudeltaan ja palonkestoajaltaan vastata varastosuojan seinälle asetettuja vaatimuksia. Varastosuojan ovi tulee varustaa lujarakenteisella lukolla.
Varastosuojan ilmanvaihtohormit on rakennettava ja suojattava siten, ettei niiden kautta ole ulkoa mahdollista saada vieraita esineitä varastosuojaan.
...jatkoa
Räjähdeasetus 28.5.1993/473
Turvallisuusvaatimukset
5 §
Räjähteiden valmistus, varastointi ja käyttö on järjestettävä sekä näihin tarkoituksiin käytettävät tilat, rakennukset ja laitteistot suunniteltava, rakennettava ja sijoitettava sekä varustettava valvonta- ja varojärjestelmillä siten kuin henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi on toiminnan vaarallisuus huomioon ottaen kohtuudella tarpeellista.
Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 15 § edellyttää huomioimaan räjähdysaineet
Aineet, valmisteet ja tuotteet
Kemikaaleja koskevista rajoituksista ja kielloista säädetään lisäksi kemikaalilaissa (744/1989) sekä tuotteiden turvallisuudesta kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa (75/2004). (7.11.2008/681)
Räjähdysaineen ostoluvat edellyttävät aina, että varastointiluvat on jo haettu pysyvälle tai tilapäiselle työmaalle. Räjähdysaineita ei voi myydä ilman varastointilupia.
Jokaisella työmaalla on siis oltava varastointiluvat, jotka haetaan Tukesilta. Asetus 76§ mukaan poliisin on vielä tarkistettava, että varastot täyttävät lain vaatimukset ja ihmishenget eikä omaisuudet ole vaarassa.
Todellisuudessa toiminta on täysin villiä. Meidän kotimme vieressä on hyvä esimerkki laittomasta toiminnasta http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/
Poliisi salasi louhijan käyttämät räjähdeainemäärät, vaikka louhija myönsi käyttävänsä satoja kiloja r.ainetta. http://www.kotinet.com/veikko.tenkula/peltilaatikko.html
Laki edellyttää noudattamaan 16:0 normeja r.aineiden käytössä. Murskaamoilla räjäytellään 10000 kg kerralla. Talot vaurioituu, ja poliisi ei tutki, vaikka r.aineen käytössä on ankara vastuu.
Lisäksi räjähdysaineen käyttöä säätelee Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi
1 §
Räjäytys- ja louhintatyössä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston päätöksessä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/86) määrätään, noudatettava räjäytys- ja louhintatyötä koskevia turvallisuusmääräyksiä 16:0, jotka julkaistaan Turvallisuusmääräykset nimisessä julkaisusarjassa.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495)
16:0 normeissa on kokemusperäiset taulukot.
Taulukko 6: sirpalevaaran aiheuttama vaara-alueen suuruus: 0.5kg räjähdysainemäärällä on vaara-alueen suuruus 500 metriä.
Taulukko 7: paineaallon aiheuttaman vaara-alueen suuruus: yli 25kg 1000 metriä
Murskaamot myöntävät käyttävänsä tuhansia kiloja räjähdysainetta kerralla. He eivät myöskään noudata yllä olevien taulukoiden kokemusperäisiä turvamääräyksiä.
Laki edellyttää noudattamaan 16:0 normeja r.aineiden käytössä. Murskaamoilla räjäytellään 10000 kg kerralla. Talot vaurioituu, ja poliisi ei tutki, vaikka r.aineen käytössä on ankara vastuu.
Lisäksi räjähdysaineen käyttöä säätelee Työministeriön päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi
1 §
Räjäytys- ja louhintatyössä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston päätöksessä räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista (410/86) määrätään, noudatettava räjäytys- ja louhintatyötä koskevia turvallisuusmääräyksiä 16:0, jotka julkaistaan Turvallisuusmääräykset nimisessä julkaisusarjassa.
(http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495)
16:0 normeissa on kokemusperäiset taulukot.
Taulukko 6: sirpalevaaran aiheuttama vaara-alueen suuruus: 0.5kg räjähdysainemäärällä on vaara-alueen suuruus 500 metriä.
Taulukko 7: paineaallon aiheuttaman vaara-alueen suuruus: yli 25kg 1000 metriä
Murskaamot myöntävät käyttävänsä tuhansia kiloja räjähdysainetta kerralla. He eivät myöskään noudata yllä olevien taulukoiden kokemusperäisiä turvamääräyksiä.
Lähetä kommentti